1. Incap

2. Detection Technology

3. Nordea

korppuleipa wrote:

Olen pähkäillyt miten 3kk euribor on kaikkia muita viitekorkoja korkeammalla. Ymmärtääkseni viitekoron tulisi ennustaa koron keskiarvoa valitulla aikavälillä. Jos näin, niin miten ollaan tilanteessa että korko 1 viikon, 1 kuukauden, 6 kuukauden ja 12 kuukauden euribor on alempana kuin 3 kuukauden? 

Ilmeisesti odotetaan että korko nousee hieman yli kuukauden, mutta alle 3 kuukauden aikajänteellä (jonka takia 3kk euribor on korkeampi kuin 1 viikon tai 1 kuukauden), mutta sen jälkeen laskee enemmän mistä johtuen 6 ja 12 kuukauden ovat alempana. Eli korkojen ei odoteta tasaisesti laskevan vaan sen sijaan siinä on myös pomppuja matkassa. Miksi odotukset sitten ovat tällaiset? Sitä en osaa edes arvata

Q1 tulos ulkona: Fondia Oyj: Liiketoimintakatsaus tammi–maaliskuu 2024 - kasvu jatkuu epätasaisesti

Omiin silmiin mentiin aika tarkasti odotusten mukaisesti, mikä on toki ihan positiivista nykyisessä markkinassa. Ruotsista yllättävän iso liikevaihdon lasku, mutta kovin selkeää syytä tähän en löytänyt (katsauksessa mainittu asiakkaiden tarve sopeuttaa resurssivarauksia tilikauden lopussa). Toivottavasti jää yksittäiseksi yskähdykseksi. Vastapainoksi Baltiassa mukava 45,6-% kasvu, mutta liiketoiminnan koko siellä suunnalla hyvin pientä edelleen, joten kasvun pitääkin olla hyvää

1. Siili Solutions 9.08
2. Incap 7.17
3. Detection Technology 12.15

Kilppari wrote:

zuluzza wrote:

Kilppari wrote:

Lisäys: eikö esim tuo 40-luvun jälkeinen nopea kylmeneminen ole yksi todiste siitä, että ihan luonnon mukaisesti lämpötila vaihtelee noita asteen kymmenyksiä? Vai aiheuttiko ihminen myös kylmenemisen?

Asteen kymmenyksien vaihteluita vuosien ja vuosikymmenien välillä tuskin kukaan oli kiistämässä. Mutta jos katsot JR:n lisäämää kuvaajaa, näyttääkö 40-luvun jälkeinen kylmeneminen ja nykyinen lämpötilan nousu sinusta sekä vauhdilta että magnitudiltaan toisiinsa vertaituvilta?

No minä juuri laitoinkin, että ei pidä katsoa JR:n kuvaa ja siihen syyt. Samoja käyriä on monissa paikoissa, mutta jos katsoo esim tuolla Nasan sivuilla:

Ymmärrän kyllä pointtisi siitä ettei 8000 vuotta sitten ja nykypäivän lämpötilamittaukset ole samalla menetelmällä toteutettu ja siksi niitä ei välttämättä voi verrata toisiinsa. Kysymyksessä oli kuitenkin 1940-luku ja viimeiset vuosikymmenet, jolloin menetelmät ovat huomattavasti paremmin vertailukelposia kuin tuhansien vuosien taakse.

Global Temperature | Vital Signs – Climate Change: Vital Signs of the Planet (nasa.gov)

...olevaa lämpötilakäyrää, niin sekä 1900-luvun alun, että 40-luvun kylmenemiset ovat minun silmiin ihan samaa vauhtia.

Samaa vauhtia joo. Mutta sen sijaan että 1900-luvun alussa ja 40-luvulla sitä vauhtia mentiin yksi vuosikymmen, nyt ollaan menty viimeiset 5 vuosikymmentä (eli 1970 lähtien). Tämä rautalankavääntö siksi, että kysymys oli "sekä vauhdilta että magnitudiltaan toisiinsa vertaituvilta?"

Kilppari wrote:

Lisäys: eikö esim tuo 40-luvun jälkeinen nopea kylmeneminen ole yksi todiste siitä, että ihan luonnon mukaisesti lämpötila vaihtelee noita asteen kymmenyksiä? Vai aiheuttiko ihminen myös kylmenemisen?

Asteen kymmenyksien vaihteluita vuosien ja vuosikymmenien välillä tuskin kukaan oli kiistämässä. Mutta jos katsot JR:n lisäämää kuvaajaa, näyttääkö 40-luvun jälkeinen kylmeneminen ja nykyinen lämpötilan nousu sinusta sekä vauhdilta että magnitudiltaan toisiinsa vertaituvilta?

Proletaari wrote:

Ellen halua kassavirtanegatiiviseksi pitäisi faijalta riistää suurin piirtein 700 euroa kuussa vuokraa mikä on faijalle tuplahinta asumisesta verrattuna siihen että ostaisi suoraan itse sen kämpän. 

Jos en väärin ymmärtänyt ajatuksiasi, niin tuosta 700 eurosta osan kattaisi lainanlyhennys 333€/kk eli käytännössä faijasi maksaisi itse 350-400€/kk asumisestaan.

Proletaari wrote:

-Lainanlyhennys kuussa faijalle 333 €/kk

Jos pörssiin laitettavaksi jäi vaikka 50 000 euroa niin sille saanee pörssistä verotonta tuottoa noin 300 €/kk.

Tästä jää mietityttämään että mikä on lopulta hyöty jos oletetaan ettei asunnolta ole odotettavissa merkittävää arvonnousua

stocksman kirjoitti:

 

PikkuPro kirjoitti:

vaikea itse kehittää tontteja kun niin paljon lainaa voi olla hankala saada ja on hintavaakin koska korot back yhtälöissä -> "tonttipotentiaalia" saatetaan myydä vähän heikommallakin hinnalla jotta pääomistajan omistus ei liudennu ja koska pääomistajalla ei välttämättä massia sijoittaa lisää.

 

Mistä muuten  Citycon aikoo  hakea "kasvun" lähivuosina kun ei oo halpaa rahaa tarjolla osteluun.

Ainakin inflaatiosta ja vuokrankorotuksista tulee euromääräistä kasvua ihan itsestään niin kauan kuin saa vuokrausasteen pidettyä korkealla

Cityconin yhtiökokous on pidetty tänään: https://www.citycon.com/newsroom/resolutions-of-citycon-oyjs-annual-general-meeting-5

Päätöksissä odotetusti 0.50€ pääomanpalautusvaltuutus ja muhkea valtuutus omien ostolle. Mielenkiintoista nähdä kuinka iso osa valtuutuksesta tullaan käyttämään

The number of own shares to be repurchased and/or accepted as pledge shall not exceed 30 million shares, which would correspond to approximately 17,86 percent of all registered shares in the company. 

Druuge kirjoitti:

Olen vähän ihmetellyt markkinoiden käyttäytymistä viime päivinä. Miksi Sammon ja Metson tapaiset yritykset laskevat ja QT groupin tapaiset kasvuyhtiöt nousevat? Onko tämä uusi käänne arvo-/kasvuyhtiö "syklissä" kun kasvuyhtiöt ovat tulleet alas viime kesästä lähtien, vai onko tämä ihan yrityskohtaista?

Tässä voi olla taustalla odotukset korkojen nousun lykkääntymisestä Ukrainan tilanteen takia. Aiemmin kasvuyhtiöiden arvon laskeminen on johtunut korkojen nousu(odotuksista) mikä on alentanut tulevien voittojen arvoa nykyhetkellä. Jos korkojen nousun oletetaan lykkääntyvän, samalla tulevien voittojen arvo nykykurssissa kasvaa. Tietysti yksittäisissä yrityksissä voi olla monta eri syytäkin kurssiliikkeille ja tämän hetken epävarmuus vaikeuttaa niiden ennakointia