Hyvä aina suhtautua hieman varauksellisesti siihen mitä internetissä lukee. Sama pätee näemmä Sijoitustiedon artikkeleihin.

Verottaja taitaa olla sitä mieltä, että alihintaisesta kaupasta ei saisi luovutustappiota. Toki verotuksen ollessa massamenettelyä,  aina voi käydä tuuri ja mennä läpi. Ohessa asiaa koskeva pätkä verottajan ohjeistuksesta:

”Luovutustappio alihintaisesta luovutuksesta

Luovutuksen alihintaisuuden vuoksi luovutus voi muodostua tappiolliseksi, kun omaisuutta luovutetaan tarkoituksellisesti alle käyvän hinnan.

Luovutusvoiton laskentaa tilanteissa, joissa luovutushinta alittaa ¾ omaisuuden käyvästä arvosta, on käsitelty aiemmin luvussa 12.1 Lahjanluonteinen kauppa. Näissä tilanteissa tappio lasketaan tavanomaiseen tapaan sen jälkeen, kun vähennyskelpoinen hankintameno on ensin selvitetty.

Luovutuksen alihintaisuudesta johtuneen tappion vähennyskelpoisuudesta silloin, kun luovutushinta ylittää ¾ omaisuuden käyvästä arvosta, ei ole nimenomaisia säännöksiä. Luovutuksen alihintaisuudesta johtunut keinotekoinen luovutustappio ei kuitenkaan ole vähennyskelpoinen. Ratkaisussa KHO 2014:85 verovelvollinen oli myynyt lapsilleen pörssiosakkeita myyntipäivän mukaisia pörssikursseja alhaisemmalla hinnalla. Luovutustappiota ei hyväksytty vähennettäväksi siltä osin kuin tappio oli aiheutunut pörssikurssin alle jääneistä myyntihinnoista.”
 

Onneksi olkoon, voitit keissin ja sait sen mitä halusit.  Tosin menit samalla myös ampumaan itseäsi polveen ottamalla verottajalta pikavipin.

Verotttajan päätös on hieman hassusti perusteltu ja kirjoitettu, mutta ilmeisesti myös vaatimuksesi on ollut hieman epäselvää tajunnanvirtaa. Pääasia kuitenkin on, että päätöksessä päädytään oikeaan lopputulokseen eli siihen, että ETF:ien tuotoista pidätetyt lähdeverot hyvitetään sinun verotuksessasi. Toki kannattaa tarkistaa myös verotuspäätöksestä, että näin on menetelty myös numeroiden valossa. Verottajallekin sattuu laskuvirheitä. Tähän asti tehtävä suoritettu ja hyvin tehty.

Se, missä mokasit, oli se, että hait täytäntöönpanokieltoa.

Täytäntöönpanokielto tarkoittaa sitä, että sait korollista maksuaikaa veromätkyille  siihen asti kunnes asia tuli ratkaistuksi. Ongelmana tässä on se, että jäännösveroron määrään vaikuttaa se, että kuinka paljon olet ko. vuodelta jo maksanut veroja ja kuinka paljon sinun tulee maksaa verotuspäätöksen valmistumisen jälkeen. Eli olet maksanut vähemmän veroja kuin pitäisi ja maksat loput mätkyinä.

Mätkyjen määärään vaikuttaa kaikki ko. vuonna tienatut tulot ja niistä maksettavaksi tulevat verot vs. paljonko olet niistä oikeasti maksanut veroja täysin riippumatta siitä että liittyvätkö ne lähdeveroihin millään tavalla.

Fiktivinen esimerkki: jos tiienasit 300 000 euroa pääomaomatuloja, joista maksettava vero olisi 102 000 euroa, mutta olisit maksanut veroa vuoden aikana tai täydennysmaksuina vain 50 000 euroa, niin erotus 52 000 euroa on mätkyjen määrä. Ja käytetään esimerkkinä, että sinulta pidätettiin lähdeveroa 5 000 euroa, jotka nyt sait hyvitetyksi pääomatuloista. Tällöin mätkyjen määrä laskisi 47 000 euroon (=52 000 euroa  -  hyvitettävät lähdverot 5 000 euroa). Ja jos oletetaan, että asian ratkaisussa kestäisi 18 kuukautta, niin lopputulos olsi että mätkyt pienenisivät 52 000 eurosta 47 000 euroon, mutta viivästyskorkoa ( 7%  korko) tulisi maksettavaksi 4 935  euroa. 

Täytäntöönpanokielto on instrumentti jota kannattaa käyttää vain jos oikeasti tietää mitä tekee. Kaikkien muiden kannattaa aina maksaa verot muutoksenhausta riippumatta. Tästä kannattaa poiketa vain jos joutuu myymään omia elimiä, lapsen tai puolison verojen maksamiseksi. Olisit varmaankin saanut lainaakin verojen maksamiseksi alle 7 prosentin korolla.

Ei välttämättä kannata innostua ennen kuin varmistaa asian omalta osakevälittäjältä. Jotta homma futaa, niin ensin välittäjän pitää rekisteröityä Norjaan ja sitoutua pitämään asiakkaiden lippulappuset tallessa ja toimittelemaan niitä Norjaan jos Norjan veroviranomaiset niitä pyytävät. Tuo byrokratia ei ole ilmaista osakekevälittäjälle, joten kaikki eivät ehkä rekisteröidy ja osa voi tarjota palvelua ehkä vain hieman paremmille asiakkaille ja/tai lisäaksusta. Osakevälittäjä voi edelleen olla rekisteröitymättä ja ohjata tavallisen rahvaan hakemaan lähdeveroja takaisin Norjan verottajalta. Toivottavasti kilpaliu osakevälityksessä on riittävän kovaa, jotta toimijoiden kannattaisi rekisteröityä.

Joten kannattaa kysyä etukäteen, ettei tule pettymyksiä. 

Minulla oli sama ongelma, mutta sain sen korjattua jo veroilmoitusvaiheessa täydentämällä veroilmoitusta. En tiedä, että johtuiko virhe Nordnetin muuttuneesta ilmoittamistavasta vai mistä, mutta minullakin jätettiin ulkomaiset verot ensin huomioitta samalla perusteella. 

Kun olet jo ehtinyt ns. seuraavaan vaiheeseen eli oikaisuvaatimukseen, niin sinun kannattaisi mielestäni toimia seuraavasti.

1) Hae omistamiesi ETF:ien kotisivuilta jonkinlaisia viralisia dokumetteja (prospectus, vuosikertomus tms.) josta käy ilmi, että kyse on (ilmeisesti) ihan normaaleista osakkeisiin sijoittavista pörssinoteeratuista rahastoista (Exchange traded funds). Printtaa/tallenna että saat ne verottajalle

2) Osoita käyttämällä veroilmoitustasi ja Nordnetin salkkuraporttia tms. että kyse on juurikin noista ETF:sistä ja niiden tuloista ja ulkomaisista veroista joista nyt kiistellään

3) Kirjoita täydennys, jossa kuvaat, että olet sijoittanut ko. ETF:iin, niistä on pidätetty lähdeveroa ja kuvaa ETF:ien toimintaa prospectusien tms. perusteella, että siitä käy ilmi että olet ostanut Amerikan pörssisstä listattuja rahasto-osuuksia ja ko. rahastot sijoittavat sitten eteenpäin osakkeisiin tms. Ja että omistat osuuksia noista rahastoista. Ja että kun ko. rahastot jakavat voittoja, niin siitä pidätetään lähdeveroa Yhdysvaltojen säännöksien mukaan. Kerro, että käsityksesi mukaan nämä ovat täysin rinnasteisia siihen ainoaan suomalaiseen Seligsonin  ETF:ään ja että Suomen sisäisen lainsäädännön mukaan sijoitusrahaston jakamaa voitto-osuutta ei katsota korkotuloksi vaan pääomatuloksi.

Kerro myös, että Yhdysvaltain verottaja katsoo ko. voitonjaon osingoksi. Viittaa vaikka tähän oopukseen ( www.irs.gov/publications/p550#en_US_2020_publink100010066 )  kohtaan "Dividends and other distributions", että rahastoista saatu tulo katsotaan lähdevaltiossa eli USA:ssa osingoksi.

Viittaa lopulta Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen verosopimukseen ja kerro että myös sen mukaan saamasi tulo on osinkotuloa, ei korkotuloa. Jäljempänä vielä lainaukset verosopimuksen korko- ja osinkoartikloihin. Perustele käyttäen prospectuksen tms. tekstiä hyväksikäyttäen, että kun kyseessä on tuloa, joka on saatu osakkeista tai muista voitto-osuuteen oikeuttavista oikeuksista, jotka eivät ole saamisia, niin ko. tulo ei ole korkotuloa. Tuossa ideana on osoittaa, että olet tehnyt oman pääoman muotoisen sijoituksen, et lainannut rahaa tai merkinnyt bondia tms.

Tuon kun teet, niin pitäisi toimia. Itse ainakin sain oman verotukseni kuntoon huomattavasti vähemmällä. Näin olisin menetellyt, jos ei olisi mennyt läpi.

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Artikla 11

Sanonnalla "korko" tarkoitetaan tässä sopimuksessa tuloa, joka saadaan kaikenlaatuisista saamisista riippumatta siitä, onko ne turvattu kiinteistökiinnityksellä vai ei, ja liittyykö niihin oikeus osuuteen velallisen voitosta vai ei. Sanonnalla tarkoitetaan erityisesti tuloa, joka saadaan valtion antamista arvopapereista, ja tuloa, joka saadaan obligaatioista tai debentuureista, siihen luettuina tällaisiin arvopapereihin, obligaatioihin tai debentuureihin liittyvät agiomäärät ja voitot, sekä kaikkea muuta tuloa, joka sen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, josta tulo kertyy, rinnastetaan velaksiannosta saatuun tuloon. Maksun viivästymisen johdosta suoritettavia sakkomaksuja ei sopimusta sovellettaessa pidetä korkona. Sanonta "korko" ei kuitenkaan käsitä tuloa, jota käsitellään 10 artiklassa (Osinko).

Artikla 10

Sanonnalla "osinko" tarkoitetaan tässä artiklassa:

1) tuloa, joka on saatu osakkeista tai muista voitto-osuuteen oikeuttavista oikeuksista, jotka eivät ole saamisia;

2) muista yhtiöosuuksista saatua tuloa, jota sen valtion lainsäädännön mukaan, jossa voiton jakava yhtiö asuu, kohdellaan verotuksellisesti samalla tavalla kuin osakkeista saatua tuloa; ja

3) tuloa, joka on saatu voitto-osuuteen oikeuttavista järjestelyistä, niihin luettuina velkasitoumukset, sikäli kuin tulo on luonnehdittu osingoksi sen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, josta tulo kertyy.