RJW kirjoitti:

Quote:

Kirjoitat kertoessasi vaaleista, että osuusmaksun koron nostamisen tavoittelu on lyhytnäköistä ja että pitäisi mennä osuuskunnan talous edellä. Tästä kommentista saa sen kuvan, että paikallisosuuskaupat maksaisivat jo nyt suuren osan tuloksestaan korkona omistajilleen ja siten nostovaraa ei olisi piiruakaan.

Miten saat tuosta kommentista tuollaisen kuvan? En ottanut tuolla kommentilla ollenkaan kantaa siihen paljonko nykyisestä tuloksesta jaetaan osuuskunnan omistajille. Laitoit aika törkeästi mielestäni sanoja nyt suuhuni. 

Varuboden-Osla ei lopettanut korkojen maksamista huonon taloudellisen tilanteensa takia, vaan juuri teidän kaltaisienne "korkoahneiden takia".

Kohdassa 8. sanoit  "Ensisijaisesti täytyy aina pyrkiä hoitamaan osuuskunnan talous edellä, näin siksi että myös tulevaisuudessa on varaa maksaa niitä mahdollisimman suuria korkoja. Ahnehtimalla pelkkiä suuria korkoja aiheutetaan pian se, että korkojen maksu loppuu jossain vaiheessa." Ymmärsin sinun tarkoittavan että korkojen nostaminen ei ole talous edellä ajattelua sen takia että vähänkään nykyistä suuremmat korot ovat taloudellisesti kannattamattomia. Halusin varmuuden vuoksi selventää että korkoa on mahdollista nostaa osuuskaupan talouden kärsimättä ja että koron maksuun vaikuttaa paljon enemmän paikallisosuuskaupan linja, kuten Varuboden-Oslassa.

RJW kirjoitti:

Quote:

Lisäksi lähin vertailukelpoinen saman toimialan yritys Kesko Oyj maksaa vähintään puolet tuloksestaan omistajilleen.

 

Kesko onkin pörssiyritys, ei osuuskunta. Kesko jakaa osinkoa, ei osuusmaksun korkoa. Tätä ei mielestäni voi todellakaan verrata. Pörssiyrityksessä pätee aika tavalla eri lait ja ideat kuin osuuskunnassa. 

Tämän esimerkin oli tarkoitus antaa lisää vertailukohtaa mikä on taloudellisesti kestävää toimintaa. Minulle oli tärkeää perustella hyvin että ehdotukseni koron nostosta on taloudellisesti realistinen, jolloin ei tarvitse kinastella siitä ajaisiko koron nostaminen Keskimaan konkurssiin, vaan keskustelussa voitaisiin keskittyä koron maksaminen ja ylijäämänpalautuksen vertailuun erilaisten omistajien kannalta.

RJW kirjoitti:

Quote:

Vähäisiä satasiaan sijoittavat piensijoittajat eivät suinkaan ole ainoita mahdollisesti vähän rahaa käyttäviä omistajia. Jos multiliittyjiä halutaan syrjiä, pesuveden mukana pienenpienen sijoittajan kanssa "ei-todellisten jäsenten" joukkoon päätyvät myös yksinasuvat, kansaneläkkeellä kituuttavat, opiskelijat, työttömät, vaarin opettamat säästäjät, ekologisesta jalanjäljestään huolehtivat ja toiselle paikkakunnalle muuttaneet. Ylijäämänpalautus on tulonsiirto asiakasomistajien yhteisestä kassasta niille, joilla on varaa ja halua ostaa paljon, kun taas osuusmaksun korko kohtelee kaikkia omistajia tasapuolisesti ja, uskallan väittää, oikeudenmukaisesti.

Tämä menee kyllä jo suorastaan timosoinimaisen populismin puolelle :D. Suurin osa joka näitä osuusmaksun korkoja haluaa on juuri kaltaisiani multiliittyjiä. Luettelemasi pitkä litania erilaisia "köyhinä pidettyjä" väestöryhmiä ei varmasti ole taloudellisesti kyvykäs harrastamaan multiliittymistä. Tai vaikka olisi, niin kiinnostusta ei löydy. 

En tarkoittanut multiliittymistä ollenkaan. Kommentoin väitettä että paikallisille (Nämä ovat niitä "todellisia jäseniä", jos ymmärsin kirjoituksesi oikein.) on parasta maksaa vähän korkoa ja paljon ylijäämänpalautusta. Huomautin että vain eniten kuluttaville paikallisille ylijäämänpalautus on parempi kuin korko. Listaukseni saattaa näyttää liian timosoinismilta, joten pahoittelen liian epäselvää ilmaisuani. EDIT: Huomasin vasta jälkikäteen kuinka epäselvästi kirjoitin. Tarkoitin että jos multiliittyviä sijoittajia halutaan syrjiä, samalla kärsii myös osa paikallisista, jotka ovat vain oman osuuskauppansa jäseniä.

RJW kirjoitti:

Onko mielestäsi reilua että nykyisellä mallilla osuusmaksun korkoa maksetaan myös sellaisille henkilöille jotka eivät ole välttämättä käyneet koko maakunnassa viime vuonna? Esimerkiksi itse en ole käynyt varmaan vuosiin Keski-Pohjanmaalla, ja silti saan joka vuosi sieltä 20 euroa osuusmaksun korkoa. En siis tuo osuuskunnalle penniäkään, mutta saan joka vuosi rahaa tänne suuntaan. Onko mielestäsi oikein että paikallinen yksinhuoltaja-sotainvaliidi-opiskelija joka käy hiihtäen kesät talvet tekemässä kaikki ostoksensa Kokkolan Prismassa vähäisillä rahoillaan, saa saman verran rahaa takaisinpäin kun joku riistäjäporvarikapitalisti joka on Mersullaan käynyt ostamassa kaikki 13 osuuskuntajäsenyyttä kaukana Keski-Pohjanmaasta? 

Kun maksetaan osuusmaksun korkoa, yksinhuoltaja, paikkakunnan mersumies ja ulkopaikkakuntalainen mersumies saavat yhtä paljon rahaa(, jos bonuksia ei huomioida).
Kun maksetaan ylijäämänpalautusta ulkopaikkakuntalainen mersumies ei saa mitään, yksinhuoltaja saa hyvin vähän ja paikkakuntalainen mersumies saa paljon rahaa(erot kasvavat, jos huomioidaan bonukset).
Koko pointtini oli se että kaikille paikallisille asiakasomistajille ylijäämänpalautus ei todellakaan ole parempi tapa.

RJW kirjoitti:

Täytyy kyllä sanoa että viestisi tähän mennessä vahvistaa käsitystäni siitä, että Kauppalehden foorumilaiset haluavat valtuustoon ainoana agendanaan osuusmaksun koron maksimointi. Muut foorumilaiset komppaavat vieressä ja käytätte kaikki hirveästi energiaa sekä aikaa siihen, että saatte vuodessa pari hassua euroa ylimääräistä osuusmaksun korkoa. Teillä on meinkinki kuin Jussi Halla-aholla, välillä tuntuu onko teillä mitään muuta agendaa kuin tuo yksi ja sama. 

Tähän keskusteluun voi helposti lähteä siitä ennakkoasenteesta että koron maksu on hieman väärin ja että vain ostamisesta on oikein palkita. Asia ei mielestäni ole ollenkaan näin mustavalkoinen ja koitin esittää omaa näkemystäni tukevia perusteluja. En hirveästi tykkää tästä toisesta perussuomalaisvertauksesta.

RJW kirjoitti:

Annan kuitenkin Aatu sinulle vielä mahdollisuuden. Tänään tipahti postiluukustani Keskimaan vaalilappuset, ja oma ääneni on vielä antamatta. Minulla olisi pari kysymystä sinulle:

a) Edustajiston tehtävänä on huolehtia, että kauppaa kehitetään sinun toiveidesi mukaan. Miten sinä kehittäisit Keskimaata? Mitä asioita ajaisit edustajistossa? Osuusmaksun korkoa ei saa sitten mainita. 

Seuraavat ehdotukset liittyvät läheisesti osuuskaupan nykyiseen toimialaan:

1) Kryptovaluutoista, bittirahoista yms. pitäisi tehdä sisäinen selvitys, siltä varalta että nämä virtuaalivaluutat yleistyvät. Silloin talossa olisi valmiiksi jotain pientä tietotaitoa tehdä hankintoja näiden maksutapojen mahdollistamiseksi ja seurata muiden perässä. Pidän tätä skenaariota hyvin epätodennäköisenä, joten kokous ja pari powerpointtia riittänee valmistautumiseksi.

2) Kun sähköautot sitten lopulta alkavat yleistyä, ne tulevat yhdessä hujauksessa. Latauspisteiden suhteen kannattaa olla etulinjassa. Kun etelä-pohjois-suunnassa matkaava sähköauton käyttäjä pysähtyy lataamaan autoaan kolmeksi vartiksi ABC:lle ei hän jää pihalle norkoilemaan, vaan ostaa sisältä kahvia ja pullaa. Lisäksi ensimmäinen latauspiste on uutisaihe ja hyvää mainosta. Mainoslauseeksi vaikka "Keski-Suomen vihrein huoltoasema" tai muuta sellaista.

3) Maksutapaedun mainostaminen entisestään vähentäisi käteisen käyttöä ja tehostaisi kassojen toimintaa.

RJW kirjoitti:

b) Millä keinoin pyrkisit maksimoimaan tuloksen, jotta Keskimaalla on jatkossakin varaa maksaa osuusmaksun korkoa? 

Markkinajohtajana asemassa on hankalaa, kun ei ole ketään jota kopioida. :) Yleisellä tasolla johdon tulosvastuu on tärkeää, mutten tunne Keskimaan sisäisiä salaisuuksia paremmin kuin muutkaan.
Tapa jossa joulukuun alussa omistajat saavat ilmaisen suklaalevyn tms pienen lahjan on hyvä. Keskimaa saa halvalla hyvää mainetta ja tulin itsekin ostaneeksi samalla muuta tavaraa, joten lahja saattaa itseasiassa tuottaa Keskimaalle jo samalla kauppareissulla.
Keskimaalla on myös muutamia kiinteistöjä ympäri Suomea, joista osa tuottaa tilinpäätöksen mukaan vain muutamia kymppejä jos sitäkään. Tämä on ainakin ulkopuolisen näkökulmasta aika vähän satojen tuhansien kirjanpitoarvon omaaville kiinteistöille. Todennäköistä on että näillä kiinteistöillä on Keskimaalle jotain tilinpäätöksessä näkymätöntä hyötä, mutta jos ei ole niin kiinteistöjen myynnistä vapautuisi pääomaa varsinaiseen ydinliiketoimintaa.

RJW kirjoitti:

c) Oletko omistajana muissakin S-ryhmän osuuskunnissa kuin Keskimaassa?

Olen 15 paikallisosuuskaupan jäsen. En ole eronnut Varuboden-Oslasta, koska haluan äänelläni vaikuttaa osuuskaupan linjaan.

Aatu Isosomppi Ehdokas 206

RJW kirjoitti:

http://inssinosingot.blogspot.fi/2017/07/s-junaan-sijoittamisen-abc-maai...

Metsätalousinsinööri olet ansiokkaasti kahlannut internetin läpi ja kasannut varsin kattavan tietopaketin.  Olet oletettavasti sattumalta kirjoittanut blogikirjoituksesi pian sen jälkeen kun ilmoitin ryhtyväni ehdolle Keskimaan vaaleissa. Kirjoitan kuitenkin vastineen niiltä osin kuin näen tarpeelliseksi.

Kirjoitat kertoessasi vaaleista, että osuusmaksun koron nostamisen tavoittelu on lyhytnäköistä ja että pitäisi mennä osuuskunnan talous edellä. Tästä kommentista saa sen kuvan, että paikallisosuuskaupat maksaisivat jo nyt suuren osan tuloksestaan korkona omistajilleen ja siten nostovaraa ei olisi piiruakaan. Muutama esimerkki kertoo kuitenkin toisenlaista tarinaa:

Varuboden-Osla laski osuusmaksun korkonsa kymmenestä eurosta nollaan vuonna 2016. Romahtiko Varuboden-Oslan kannattavuus yhdessä vuodessa eikä enää ollut varaa maksaa korkoa laisinkaan?
Vuonna 2015 Elanto maksoi 3,50€ jokaiselle omistajalleen, kun taas vuotta myöhemmin oli varaa maksaa jopa 10€. Paraniko Elannon kannattavuus todella kolminkertaiseksi yhdessä vuodessa?

Todellisuudessa osuusmaksun korko on hyvin pieni osa paikallisosuuskauppojen ylijäämään verrattuna ja edellisissä esimerkeissä oli kyse voitonjakopolitiikan muutoksista. Varuboden-Osla ei halunnut enää jakaa ylijäämästään korkoa ollenkaan ja Elanto oli valmis kolminkertaistamaan ylijäämästään koron maksamiseen käyttämänsä osuuden pitääkseen maksetun koron ja samaan aikaan korotetun osuusmaksun suhteen samana.

Kun käytämme esimerkkinä viime vuoden lukuja, Osuuskauppa Keskimaan vuoden 2016 ylijäämä oli 10 066 171,70 euroa. Tämä siis verojen, lainanlyhennysten, palkkojen ja bonusten maksamisen jälkeen. Tästä ylijäämästä maksettiin osuusmaksun korkoina 718 572,00 euroa eli 6 € per omistaja ja ylijäämän palautuksena 2 000 000,00 euroa. Valtaosa ylijäämästä, 7 347 599,70 euroa jätettiin edellisten tilikausien ylijäämätilille aikaisempien reilun 186 miljoonan euron seuraksi.

Ajan yhdessä edustamani ehdokaslistan kanssa muutosta Keskimaan voitonjakopolitiikkaan. Ensinnäkin ostosmäärästä riippuvan ylijäämänpalautuksen sijaan tulisi keskittyä osuusmaksun korkoon. Lisäksi vuotuisesta ylijäämästä omistajille maksettavaa nykyistä yhteensä noin 27 prosentin osuutta tulisi nostaa 50 prosenttiin. Tämä tavoite on realistinen, sillä Keskimaa on vakavarainen, eikä sillä ole ilmiselviä laajentumissuuntia. Lisäksi lähin vertailukelpoinen saman toimialan yritys Kesko Oyj maksaa vähintään puolet tuloksestaan omistajilleen.

Tällaisen talous edellä mietityn linjan myötä voimme varmistaa, "että myös tulevaisuudessa on varaa maksaa niitä mahdollisimman suuria korkoja."

Monesta asiasta olen kanssasi samoilla linjoilla esimerkiksi osuuskaupan yhtiömuodon muuttamista en pidä mitenkään välttämättömänä ja näen osuuskuntamuodossa tärkeitä arvoja, jos ei kaikille, niin varmasti osalle omistajista. Kuitenkin loppupäätelmissä itsekritiikittömästi luokittelet omistajia paremmuusjärjestykseen ja annat ymmärtää ylijäämäänpalautuksen olevan jotenkin osuusmaksun korkoa oikeudenmukaisempi. "Ei siis ihme miksi monet osuuskunnat maksavat palauttavat omistajilleen rahaa mieluummin ylijäämän palautuksen muodossa. Ne rahat saa siinä suhteessa mitä on käyttänyt alueen osuuskaupan palveluita, eli toisin sanoen monet multiliittyjät jäävät nuolemaan näppejään tässä mallissa ja "todelliset jäsenet" saavat rahansa siinä missä osuusmaksun korkonakin."

Huomaamatta tulet määritelleeksi omistajan arvon tämän käyttämän rahamäärän mukaan. Vähäisiä satasiaan sijoittavat piensijoittajat eivät suinkaan ole ainoita mahdollisesti vähän rahaa käyttäviä omistajia. Jos multiliittyjiä halutaan syrjiä, pesuveden mukana pienenpienen sijoittajan kanssa "ei-todellisten jäsenten" joukkoon päätyvät myös yksinasuvat, kansaneläkkeellä kituuttavat, opiskelijat, työttömät, vaarin opettamat säästäjät, ekologisesta jalanjäljestään huolehtivat ja toiselle paikkakunnalle muuttaneet. Ylijäämänpalautus on tulonsiirto asiakasomistajien yhteisestä kassasta niille, joilla on varaa ja halua ostaa paljon, kun taas osuusmaksun korko kohtelee kaikkia omistajia tasapuolisesti ja, uskallan väittää, oikeudenmukaisesti.

Aatu Isosomppi Ehdokas 206