Ottaen huomioon, että voit tehdä ihan täsmällään samalla tavalla osakkeiden kanssa, en pitäisi mahdottomana, että näin voisi tehdä myös kryptojen kanssa.

Esimerkiksi Nordnetillä voi luoda ilmaiseksi arvo-osuustilejä, jolloin olisi periaatteessa mahdollista luoda uusi AO-tili jokaista osakeostoa varten. Minulla voisi esimerkiksi olla nyt AO-tili, jolla on vuonna 1991 kurssilla 0,1 ostettuja Nokian osakkeita, sekä toinen AO-tili, jolla on vuonna 2000 kurssilla 63 ostettuja Nokian osakkeita. Jolloin voisin tehdä juuri kuvaamiasi optimointeja myyntieni kanssa. Verottajan periaatehan on, että jos pystyn osoittamaan, mitkä osakkeet olen myynyt, verotus hoidetaan sen mukaan. Tämä ei ole mitään veronkiertoa. Jos taas en pysty osoittamaan (kaikki osakkeet samalla AO-tilillä), silloin käytetään fifoa. Jos olet siirrellyt kryptojasi eri tilien välillä miten sattuu, luultavasti et pysty osoittamaan, mihin ostoon myyntisi kohdistuu. Mutta jos olet pitänyt yhden oston kryptot koko ajan samalla tilillä, luultavasti pystyt osoittamaan mihin ostoon myyntisi kohdistuu.

Ja HUOM! en sano, että tämä on verottajan tulkinta, sanon vain, että se voi aivan hyvin olla. Itse pidän tätä todennäköisimpänä tulkintana, joku muu voi pitää vähemmän todennäköisenä.
 

Joo, eli tilanne on epäselvä. Kun nyt kuitenkin kaivelin verottajan ohjeita, niin laitan löydökseni tähän, jos vaikka auttaisivat jotakuta näiden asioiden kanssa painivaa.

Ensinnäkin, minun oletukseni oli, että kryptoja käsiteltäisiin verotuksessa samalla tavalla kuin osakkeita. Aiemmin lainaamastani verottajan ohjeesta (https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48262/arvopaperien-luovutusten-verotus4/) löytyy tarkemmalla syynillä tämä:

[...] eikä ohje koske myöskään virtuaalivaluuttojen luovutuksia.

Virtuaalivaluuttoja koskevasta erillisestä ohjeesta (https://vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48411/virtuaalivaluuttojen-verotus3/) löytyy esimerkki, jossa käytetään fifo-periaatetta luovutusvoittojen verotuksessa. Samasta ohjeesta löytyy myöhemmin yritysten verotusta koskien fifo-periaatteen käytöstä sama lisäys, kuin osakkeiden luovutusvoitoista, eli fifo-periaatetta käytetään, "ellei verovelvollinen muuta näytä".

Oma tulkintani on, että henkilökohtaisessa verotuksessa fifo-periaatetta ei tarvitse käyttää, jos pystyy osoittamaan toisen myyntijärjestyksen (esim. juurikin luomalla uuden lompakon jokaista ostoa varten). Perusteena se, että ohjeessa ei erikseen käsketä käyttämään fifo-periaatetta kaikissa tilanteissa, sekä se, että vastaavissa tilanteissa (osakkeet ja yritysten kryptot), voi näin tehdä.
 

Ja tuo on minusta typerää steikkauksessa, koska fifo pilaa sen koko homman.

Miten ne steikkipalkkiot näkyvät siellä lompakossa versus steikatut kolikot? (Tiedän, laaja kysymys, ja vastaus on erilainen eri ketjuille.)

Pointtina se, että näkyvätkö ne eri tavalla? Fifo-periaatettahan sovelletaan silloin, jos ei tiedetä, mitä kolikoita ollaan myymässä, vaan kaikki kolikot ovat yhdessä lompakossa samassa köntissä. En tiedä mitään steikkauksesta, mutta voisin kuvitella, että jos esim. lompakon koko balance on steikattu, niin silloin steikkipalkkiot on eriteltävissä omaksi eräkseen (ei kai niitä steikattuja edes voi myydä kesken steikkauksen?).

Tässä vielä verottajan sivuilta relevantti kohta (boldaus minun):

Arvo-osuuksien luovutusjärjestyksestä on säädetty, että arvo-osuudet tiettyyn omaisuuteen katsotaan luovutetuiksi siinä järjestyksessä kuin ne on saatu, jollei verovelvollinen muuta näytä.

Esimerkiksi sama osake kahdella eri arvo-osuustilillä on tilanne, jossa verovelvollinen voi osoittaa luovuttaneensa tietyt osakkeet, eikä fifo-periaatetta sovelleta. Pitäisi olla selkeää, että jos esim. jossakin ketjussa saa steikkipalkkiot erilliseen osoitteeseen, tällöinkään fifo-periaatetta ei sovelleta.
 

Keskusteluketjun sivunavigointi näkyy nyt vain sivun alareunassa, ei enää yläreunassa. Yläreunassa olisi erityisen hyödyllinen tilanteessa, jossa linkki vie viimeiselle sivulle, vaikka oikeasti edelliselläkin sivulla on lukemattomia viestejä. Kun avaan keskusteluketjun etusivulta, olen ottanut tavaksi scrollata hieman ylöspäin, jotta näen onko viesti sivun ensimmäinen. Jos on, tarkistan edellisen sivun, onko siellä lukemattomia viestejä. Ennen tämä "tarkistusscrollaus" toi näkyviin sivunavigoinnin, josta oli helppo siirtyä edelliselle sivulle. Nyt joudun scrollaamaan sivun loppuun, jotta pääsen edelliselle sivulle.

Ylänavigointipalkki on palautettu. -yp

Silloin, kun vielä Kauppalehteä luin, käytin itse pääsivunani Uusimmat-sivua (https://www.kauppalehti.fi/uutiset). Silloin siellä tosin muistaakseni näkyivät juttujen kellonajat, joista pystyi vähän päättelemään, mihin asti oli lukenut.

mnz2000 wrote:

Keskustelu ja blogit -sivulla (ja luultavasti myös etusivulla) threadien otsikot eivät vie uusimpaan lukemattomaan viestiin, vaan viimeisen sivun uusimpaan lukemattomaan viestiin. Siis nyt viikon lomailun jälkeen linkit avaavat viimeisen sivun ja sen ensimmäisen viestin, vaikka edelliselläkin sivulla olisi lukemattomia.

Tämä bugi on edelleen olemassa, viimeksi havaittu tänään. Toivottavasti ei ole päätynyt ToFo-listalle (to forget).

Lisään samaan aiheeseen toisen bugin: jos on tullut kokonaan uusi aihe ja siihen yksi tai useita kommentteja, #new-linkki vie ensimmäisen lukemattoman kommentin kohdalle. Siis skippaa ensimmäisen viestin eli topicin avausviestin.

4 kertaa epätosi ja 14.

Kommentti Akin viimeisimpään Facebook-postaukseen, jossa Aki kirjoittaa:

Mie en siis kirjoitanut tätä. Mutta olisin voinut. Harvinaisen pätevä juttu, jossa on lienee saatu asiantuntija-apua Veikkauksen sisältä.

Toivon kovasti, että olla-verbin potentiaalin yhteyteen on vahingossa eksynyt toinen kappale samaa verbiä. On nimittäin tosi ärsyttävää, kun joku kirjoittaa tarkoituksella "on lienee".

(Facebookissa ei voi kommentoida, niin laitoin tänne. Tämän viestin saa poistaa, kun korjattu.)
 

Olisiko kiinni tästä:

Sisäänkirjautuminen Mobiilivarmenteella ei tällä hetkellä välttämättä toimi teknisen ongelman vuoksi. Pahoittelemme häiriötä ja korjaamme ongelmaa parhaillaan. Muut kirjautumismenetelmät toimivat normaalisti.

Itse ajattelisin, että määräaikainen sähkösopimus olisi nimenomaan ylimääräistä säätämistä, kun täytyy uusia (ja käytännössä varmaan kilpailuttaa) joka vuosi. Ja nimenomaan säädön välttämiseksi olen ollut pörssisähkössä jo 10+ vuotta.

Ajatukseni on, että sähköyhtiöt joutuvat maksamaan sähköstä aina pörssihinnan verran (tai tuottajat saisivat pörssihinnan muualta), jolloin sähköyhtiöiden on pakko asettaa kiinteiden sopimusten hinnat niin, että ne tuottavat pitkällä aikavälillä yli pörssihintojen. Ja koska itse en varmuudella osaa ennustaa sähkön hintoja paremmin kuin sähköyhtiöt, mahdollinen alennushinta kiinteällä sopimuksella on pelkkää varianssia. Näinollen voin hyvällä omallatunnolla käyttää sähköä sen verran kuin haluan, ja todeta, että pörssisähkö tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi. Ja itsekin siis asun kerrostalossa, jolloin oman kulutuksen säädöllä ei edes voi saada aikaan mitään kovin isoja säästöjä.

Toki joskus olen käyttänyt korkeaa pörssisähkön hintaa tekosyynä sille, etten laitakaan pesukonetta päälle juuri tänään. Ilman tätä korkeaa hintaa olisin luultavasti keksinyt jonkin toisen tekosyyn. :-)