Lueskelin talouslehtien ennakoita osakemarkkinasta vuodelle 2018. Lähes jokainen artikkeli toistaa saman mantran: ”Osakkeet ovat kalliita, muttei ole vaihtoehtoja, joten ne jatkavat nousuaan – mutta riskit kasvavat”. Siinä on siis ensi vuosi näppärästi paketoituna, ole hyvä. Lopun riskikommentti antaa näppärän takaportin siinä tapauksessa, että markkina romahtaakin.
Keskuspankit ovat luoneet sijoitusmarkkinalle omistavalle luokalle näppärän suunnitelmatalouden, jota vastaan ei kannata taistella. Yritin kyllä kuluvana vuonna, ja seurauksena hävisin tuotoissa osakeindekseille ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Pitää kysyä itseltään, sijoitanko sen mukaan, miten haluan asioiden olevan, vai haluanko tehdä rahaa? Markkinaa ei juurikaan kiinnosta, mitä mieltä olet keskuspankeista tai markkinan kuplasta.
Yleensä markkinan ajoittaminen on äärimmäisen vaikeaa. Silloin kannattaa vain valita, onko aggressiivinen vai varovainen. Itse jänishousuna jatkan suhteellisen varovaisena. Tee suunnitelmat jo ennen kuin markkinalla on täysi euforia tai paniikki päällä. Toki on kuitenkin syytä muistaa, mitä muuan filosofi Mike Tyson meille kertoi: ”Kaikilla on suunnitelma, kunnes heitä lyödään naamaan”.
Missä vaiheessa pörssisykliä olemme nyt?
Ensi vuoden ennustaminen ei kovin paljoa eroa arvailusta. Toisaalta pörssi nykytilaa voidaan melko tarkasti vertailla suhteessa aiempiin pörssisykleihin. Tällä hetkellä listautumisanteja on runsaasti, välittäjäni mainostaa sijoituslainaa alle prosentin korolla, sijoitusmessuilla ei mahdu istumaan ja sijoitusvinkkejä on tänä vuonna kyselty enemmän kuin viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä. Päivittäin kuulee tästä uudesta valuutasta, joka on noussut yli miljoona prosenttia. Kunnon masokistina olen toki myynyt bitcoinia lyhyeksi.
Testaa itse, kumpi kategoria seuraavista sopii paremmin nykyiseen osakemarkkinaan?
Yliarvostettu - Aliarvostettu
Tuottojen aggressiivinen hakeminen - Riskin karttaminen
Pelko tuottojen missaamisesta – Paniikki myydä kun vielä saa jotain
Luotetaan yritysten tulosten paranemiseen – Ollaan skeptisiä tulosnäkemyksistä
Suotuisan makrotaloustilanne pysyvä tila – Joko taantuma tai inflaatio tulee varmasti
Ei kait sitä yritä kukaan kiistäkään? Optimisti on voitolla murskalukemin. Warren Buffetkin kehottaisi varovaisuuteen muiden ollessa ahneita – mihin viittaa myös sadan miljardin dollarin käteiskassa edes vähän heikomman päivän varalle.
Yrityslainojen marginaalit ovat lähellä ennätysalhaisia, pienet Afrikan maat saavat halvalla miljardeja lainaa. Yli kymmeneen otteeseen lainansa maksamatta jättäneen Argentiinan 100 vuoden joukkovelkakirjat menevät kuin kuumille kiville. Vasta laskuveden myötä näemme, ketkä uivat nakuna. Jotenkin suloista, etteivät keskuspankit tunnu tälläkään kierroksella ymmärtävän, mitä tapahtuu.
Kaikki omaisuusluokat ovat kalliita, mutta meidän pitää tanssia niin kauan kuin keskuspankkiirit Draghi, Kuroda ja Powell soittavat musiikkia ja kantavat boolia pöytään. Jos vielä tänä vuonna boolia tuotiin tynnyreissä, nyt olemme siirtymässä kulhoihin. Siinä vaiheessa, kun mukia aletaan viemään kädestä, on viimeistään aika huolestua. Samoin kuin juhlissa, markkinan valomerkki tulee monille yllättäen, ja siinä vaiheessa on jo narikalla ruuhka. Vaikka kvantitatiivinen elvytys neutralisoituu vasta vuoden päästä, voi joku ikävä shokki tuoda valomerkin jo ennen sitä. Kun maailmaa mahtavinta valtiota johtaa murrosikään jäänyt egomaanikko, ja velkaa pumpattu systeemiin jo pitkään, on vaikea ennustaa.
Hankalan tilanteesta tekee, että osakkeet näyttävät halvemmalta kuin todellisuudessa ovat. Unohda 10% osaketuotot indeksirahastolla seuraavalta vuosikymmeneltä. Voin lyödä kanssasi melko suuresta summasta vetoa, ettemme tule sitä näkemään. Ole tyytyväinen, jos pääset neljään-viiteen prosenttiin. Miksi? Osakkeiden arvostusten kannalta on kaksi tärkeintä tekijää: yhtiöiden voittomarginaalit ja osakkeiden arvostus. Markkinataloudessa molemmat ovat taipuvaisia liikkumaan historiallisen keskiarvon ympärillä. Nyt molemmat ovat maailmanlaajuisesti koholla. Toki jos onnistut löytämään osakkeet yhtiöistä, joiden voitot kohoavat, olet selvittänyt jo puolet tästä ongelmasta.
Jos oletetaan, että arvostustaso ja voittomarginaali korjaavat seuraavan seitsemän vuoden aikana takaisin keskiarvoonsa, jenkkimarkkinoilla odotetut vuosituotot osinkoineen olisivat 0 %, Euroopassa 4 % ja kehittyvillä markkinoilla 7 %. Euroopassa on toki omat ongelmansa ja kehittyvillä markkinoita pidetään näistä riskisimpänä, mutta Yhdysvaltojen indeksirahastoissa salkkusi tulee alisuoriutumaan. Kehittyvien markkinoiden odotettu tuotto-ero Länsimaihin on edelleen hyvin lähellä kaikkien aikojen ennätystä. Siellä tuottavuus ja väestö kasvavat monta prosenttia vauhdikkaammin kuin länsimaissa, mutta pörssit ovat selkeästi halvempia.
Mitä yleensä tapahtuu pörssisyklin viimeisinä vuosina?
Nousukauden viimeiseen vaiheeseen kuuluu usein, että jotkut yksittäiset sektorit nousevat järjenvastaiseen arvostukseen. Itse uskon, että teknologiassa (yritykset kuten Alibaba, Nvidia) voidaan nähdä merkittäviä ylilyöntejä. Toinen paikka, missä arvostukset voivat nousta edelleen, ovat hyvin syklejä kestävät laatuyhtiöt (Nestle, J&J), kun korkotuottoihin kyllästyneet sijoittajat etsivät vähiten riskejä osakkeita. Pienemmistä sektoreista näen, että tekoälyyn, itseohjautuviin ja sähköautoihin sekä uusiutuvaan energiaan liittyvät osakkeet voivat päästä kunnon euforiaan, jossa hinnoittelulla ei ole enää väliä. Uudet indeksirahastot ja indeksirahastojen suosion nousu korostavat tiettyjen sektorien yliperformanssia.
Keväällä voimme nähdä teknisen tasokorjauksen 10-15 %, joka ostetaan jälleen kerran nopeasti umpeen. Hyvin monet tietävät kyllä, että markkina on noussut hieman riskaabeleille tasoille. Kun näin on ja tasokorjausta ei ole tullut ennätyspitkään aikaan, on myyntinapit herkässä, kun pörssit ensimmäisen kerran laskevat yli viisi prosenttia. Kuitenkin, jos markkinan perustekijät pysyvät samana, alkavat käteisvarat poltella sijoittajien taskuissa.
Perinteisesti kolme asiaa on aiheuttanut syviä karhumarkkinoita, eli yli 30% laskuja: Merkittävät sodat, talouskriisit ja korkojen nopea ja voimakas nousu. Näistä mikään ei näytä todennäköiseltä vielä ensi vuonna, muttei kait kukaan väitä niitä mahdottomiksikaan.
Pitkät korot voisivat nousta vuonna 2018 noin prosentin, mutteivat vielä niin paljon, että osakkeet vielä siitä kovin merkittävästi kärsisivät. Valuutat riippuvat eniten keskuspankkien toimista. En ala arvaamaan, mitä työkseen lähinnä pseudotieteellisiä tutkimuspapereita kirjoitelleet akateemikot nyt keksivät. Varmasti jotain, josta rikkain prosentti väestöstä ei ainakaan kärsi? Jätetään valuuttavoitot muille.
Pidemmällä tähtäimellä uskon, että viiden vuoden päästä osakkeet ovat nykyisellä tai hieman alhaisemmalla tasolla, mutta osinkojen ansiosta niistä on saatu muutaman prosentin reaalituotto. Matkalla sinne on luultavasti ikävä karhumarkkina, joka leikkaa pahimmassa vaiheessaan yli kolmanneksen osakkeiden hinnoista vuosien 2019 ja 2020 tienoilla.
Asuntojen hinnannousun uskon globaalisti taittuvan 2019 pidempään laskusuhdanteeseen. Olemme pitkän ajan velkasyklin loppuvaiheessa, joka on kaikkein haastavin aika sijoittajalle. Jos joulupukille saa toiveen esittää, niin toivon, ettemme menisi aivan täysimittaiseen kaikki omaisuuslajit käsittävään kuplaan. Semmoisista tuppaa syntymään lama. Populismin ja vastakkainasettelujen lisääntyessä, maailmasta voisi tulla vaarallisempi paikka.
Mikä karhumarkkinan saa myöhemmin aikaan? Luultavasti se, että keskuspankit lopulta huolestuvat kuumenevasta taloudesta ja muodostuvasta kuplasta, ja nostavat korkoa myös Euroopassa ja Japanissa, minkä velkavivutetut taloudet kestävät heikosti. Tämä tai jokin muu negatiivinen shokki osakkeisiin saa aikaan itseään vahvistavan prosessin, jossa alenevat omaisuuserien hinnanlasku alkaa vaikuttaamaan talouteen ja kierre on valmis. Taantumasta nousu osoittautuu jälleen hitaaksi, ja elämme pitkään hyvin alhaisen talouskasvun aikaa. Tällä kertaa Kiinakaan ei pysty maailmantaloutta pelastamaan, koska edellinen velkaelvytys kavensi pelivaran velkaantua merkittävästi enempää. Kiinan talouskasvu tulee pettämään odotukset seuraavam kymmenen vuoden aikana.
Likviditeetti
Passiivisissa rahastoissa voi tulla ongelmia kovassa kurssilaskussa. Passiivinen sijoittaminen lisää momentum-efektiä, etenkin kun suurin osa rahastoista on markkina-arvolla painotettuja. Markkinan liiallinen vakaus lyhyellä tähtäimellä luo pitkällä tähtäimellä epävakautta. Näemme luultavasti tulevina vuosina muutamia mustia joutsenia.
Pankit olivat aiemmin takuumiehinä likviditeetin suhteen. Nykyään säädökset ovat rajanneet heidän oikeuttaan tehdä markkinaa. Sen roolin ovat ottaneet High Frequency Trading -yhtiöt. Pankkiireihin luotan suunnilleen yhtä paljon kuin lomaosakekauppiaisiin, mutta vielä vähemmän luotan HFT:n toimivuuteen ongelmatilanteissa. Aiemmat laskut ovat osoittaneet, että koneet pistetään ongelmatilanteissa helposti kiinni. Oma kokemus kaupankäynnistä saa pelkäämään, että näemme seuraavassa laskusuhdanteessa likviditeetin ohuudesta johtuen romahduksia. Ei pelkästään osakkeissa, vaan myös koroissa ja raaka-aineissa. ETF:ssä kannattaa silloin olla ostopilkkejä.
Miten sijoittaa tässä tilanteessa?
Kirjoitin viikko sitten jo koroista. Suomessa on miljardeja euroja yhdistelmärahastoissa, joiden hallinnointipalkkio on melkein yhtä suuri kuin kymmenen vuoden tuotto-odotus. Niillä voi heittää vaikka vesilintua. Varsinkin jälkipolvelle sijoittaessa pitää ottaa riskiä enemmän kuin sielu sietäisi. Yli 15 vuoden horisontilla osakkeet pyyhkivät kaikilla muilla vaihtoehtoilla pörssisalin lattiaa.
Osakkeissa, pitkällä tähtäimellä ylipainota kehittyviä markkinoita, etenkin Kaakkois-Aasiaa, ole neutraali Suomeen ja Eurooppaan sekä alipainota Yhdysvaltojen markkinoita. Alipainota markkina-arvopainotettuja indeksirahastoja. Suosi sen sijaan tasaisen painon ja arvo-osakkeisiin sijoittavia indeksirahastoja. Vältä osakevalinnoissa velkaisia ja syklisiä yhtiöitä. Sijoita sen sijaan kohtuuhintaisiin laatuyhtiöihin. Pidä vähintään tuplamäärä käteistä normaaliin tilanteeseen nähden. Vältä pitkiä korkoja kuin ruttoa, äläkä pahimpiin ”tällä kertaa kaikki on toisin” -hullutuksiin mukaan, ellei sinulla ole hyvää suunnitelmaa, milloin niistä poistut.
Samalla kun me täällä Länsimaissa kärsimme kilpailukykyongelmien, eläkepommin ja valtavien velkojen kanssa, Aasia uusissa tiikereissä tilanne on aivan päinvastainen. Oma suosikkini on Vietnam, mutta myös Filippiineissä ja Indonesiassa tilanne on pääpiirteissään yhtä suosiollinen. Nuorta, ahkeraa ja koulutettua väkeä riittää vaikka muille jakaa. Näissä voisimme nähdä aika hurjia tuottolukuja jos sijoitusympäristö pysyy suotuisana. Eläkerahastot ympäri maailman pikku hiljaa ymmärtävät, että näissä maissa on ainoa sauma päästä edes lähellä eläkesysteemin pinnalla pitäviä tuottoja. Tuottavuuden ja väestön kasvu on uusin ilmainen lounas sijoitusuniversumissamme.
Kehittyvät markkinat ovat ainoa omaisuuslaji tällä hetkellä, jonka tuotto-odotus on lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Koska se on kaapin likaisista paidoista vähiten likainen, siihen pitää panostaa. Myöskään suomalaiset kestävällä tasolla ja mieluiten nousevaa osinkoa maksavat yhtiöt ovat kohtalaisen hyvä paikka sijoituksille. Niissä meillä on kotietu ja arvostukset ovat ihan järjellisiä vieläkin.
Sijoitussuosikit
Tiedän, suosikkini ovat hieman liian vastapalloon menemistä. Yleensä siinä saa lyhyellä tähtäimellä vähän turpaansa, mutta pitemmällä tähtäimellä epäsuositut osakkeet voivat tuottaa hyvin.
Omat osakesuosikit: Martela (7,13), Nordea (10,16), Telia (3,76), Nokia (4,0), Ilkka 2 (3,3)
Omat rahastosuosikit: Pyn Elite(322), JOM Komodo (151), GLD ETF (119), TBF ETF (21,67)
Osakkeet, joita shorttaan: Neste(51,3), Finnair(12,60), Tesla(343)
Vältä myös Bitcoin (19 000), pörssilistaamattomat annit, pitkäaikaiset korkosijoitukset, Yhdysvaltojen indeksirahastot
Vuoden alkua varten ostelen joulukuussa edellisenä vuotena heikosti pärjänneitä firmoja, joita on loppuvuonna myyty verovähennysten toivossa. Tämmöisiä ovat Stockmann, Oriola, Orava ja muutama pienempi firma. Näissä usein on tammikuussa helpotusralleja, joihin voi myydä.
Kerron lähiaikoina vielä omista sijoitussuunnitelmista, perusteluista sekä treidauksen ja salkun kehityksestä tarkemmin blogissani.
Disclaimer: Tee omat sijoituspäätöksesi.
