Emme tiedä tulevaisuudesta paljoakaan. Kaikki me toki luulemme tietävämme. Kaikkein parhaiten tulevaisuuden tuntuvat tietävän analyytikot ja markkinastrategit. Juurikaan kukaan TV:ssä pyörivistä asiantuntijoista ei pysty kuitenkaan päihittämään markkinatuottoja näkemyksillään. Aamukuudelta kuntosalin TV:ssä pyörivät energiaparantajat ja tarot-kortteista ennustajat sentään jättävät sopivasti epävarmuutta ennusteisiinsa. Ja vaikkeivat edes jättäisi, ainakin he ovat vähemmän omahyväisiä kuin markkinagurut ruudussa.
Markkinagurujen osumatarkkuus muistuttaa Tomi Metsäkedon yökerhoreissua. Kun riittävän monta naista kourii ja vonkaa, tulee sattumaltakin muutamia osumia. Nolot epäonnistumiset haudataan, mutta niistä harvoista sattumista kyllä jaksetaan kehuskella saunaillassa.
Lisätään yhtälöön vielä ryhmäajattelu –ilmiö. Se saa sijoittajat ja asiantuntijat muovaamaan ajattelunsa hyvin lähelle kollegoidensa näkemyksiä. Väärässä yksin olo on jo urankin kannalta vaarallista. Sen sijaan, kun olemme porukalla väärässä, voidaan kätevästi sanoa, että se johtui odottamattomista olosuhteista.
Kaikki se, mitä sinulle tekoälystä, robotiikasta, bioteknologiasta, itseohjautuvista autoista kerrotaan, ei luultavasti johda menestykseen sijoitusmarkkinalla. Ne, jotka kehityksestä tulevat hyötymään tämän hetken näkemyksen mukaan, on jo hinnoiteltu korkealle. Tekoälyn kehittämisestä hyötyvä Nvidia oli vielä muutama vuosi sitten tunnettu lähinnä tietokonepeleissä tarvittavista näytönohjaimista. Tekoälyn potentiaalin myötä yhtiö onkin pompannut tuhat prosenttia ja nyt markkina-arvo on 126 miljardia taalaa – ei hassumpaa. Mutta aivan kuten kolme vuotta sitten emme olisi arvanneet tätä kehitystä, emme voi myöskään tietää, onko Nvidia todellisuudessa tulevaisuuden voittajia vai häviäjiä. Ainakaan yli kymmenen hinta/liikevaihto(P/S) -lukema ei kummoista turvamarginaalia tarjoa.
Tarinat ovat sijoittajille tärkeitä. Hyvissä tarinoissa halutaan olla mukana ja huonoja välttää. Muuten hyvä, mutta tarinat poukkoilevat laidasta laitaan ajan kuluessa. Kuulin 2010-luvun alussa lukuisia kertoja, ettei luusereihin kuten Huhtamäkeen ja Metsä Boardiin kannata missään olosuhteissa sijoittaa. Ne pettävät aina. Tällä hetkellä niistä kerrottava tarina on hieman erilainen.
Itse ennustin hyvin yhden nousevan trendin: aurinkoenergian. Uskoin vuonna 2006, että aurinkoenergian asennukset tulisivat jopa kymmenkertaistumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Oikeassa olin. Onneksi aurinkoenergia –yhtiöt olivat niin kalliita, etten sijoittanut niihin merkittäviä summia. Lopulta Kiinalaiset vyöryttivät aurinkopaneeleita markkinoille loputtomien velkainvestointien ja valtion tukiaisten myötä siinä määrin, että lähes kaikki muut toimijat ajautuivat konkurssiin. Lopputulos on, että aurinkoenergiaan sijoittava ETF on laskenut kymmenessä vuodessa komeasti 90 %. Haluaisin nähdä sen kaverin joka väittää ennustaneensa sekä aurinkoenergian huikean kasvutarinan että käsittämättömän huonon kurssikehityksen oikein. Aika sama tarina oli niillä jotka sijoittaneet historiassa auto-, rautatie- ja lentoyhtiöihin. Ne muuttivat maailman, mutta valtaosa alan yhtiöistä on mennyt nurin.
Emme myöskään tiedä voittaako kilpailun tekoälystä Amazon, Google tai Alibaba. Todellisuudessa tekoälystä voi tulla jopa matalakatteinen hyödyke, jolloin suurin voittaja voi olla näiden yhtiöiden asiakkaat paranevien prosessien ja päätöksenteon myötä. Tai sitten joku yhtiö, jota vielä ei ole olemassakaan.
Muistatteko raaka-aineiden supersyklin vuosina 2010-2012. Sen piti jatkua vielä vähintään kymmenen vuotta. Kas kummaa, markkinatalous toimi, ja jättimäiset investoinnit muuttivat supersyklin räjähtäväksi supernovaksi.
Entäs sen, kun vuonna 2014 joka kotiin oli tulossa 3D-printteri? Katsokaas nyt vaikka 3D Systems – osakkeen kurssikehitystä. Se ensin kymmenkertaistui ja sitten laski 90% takaisin alkupisteeseen. Liiketoiminnassahan ei tapahtunut mitään ihmeempiä, mutta tarina syntyi ja kuoli. Itse en voi vieläkään käsittää, miksi valmistaisin itse muovikrääsää, mitä Kiinassa tehdään paljon tehokkaammin ja halvemmin. Mutta hetken siihen tarinaan uskominen oli voittava resepti pörssissä.
Koska ennustaminen on niin vaikeaa, koitan katsoa asiaa aivan toiselta kantilta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun osakkeen hintaan lyödään lähes pelkästään optimismia ja hyviä ominaisuuksia, on jo aika myydä sitä. Kun taas osake on elinkelpoinen, mutta siihen liitetään lähes varma näkemys ikävistä asioista, on aika miettiä voisiko jotain hyvää sittenkin tapahtua. Tämä ei tarkoita hyvien yhtiöiden välttämistä ja huonoihin sijoittamista. Se tarkoittaa, että yritän irrottaa itseni kulloisenkin ryhmäajattelun ja narratiivin ulkopuolelle. Tässä prosessissa on hyvin tärkeää katsoa maailmaa eri skenaarioiden läpi ”varmojen” ennusteiden sijaan.
Oma mielipiteeni on, että sijoittajien ylitsepursuavan innostuksen ja kaiken kattavan pessimismin huomaaminen on helpompaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Ei toki helppoa ole aina sekään. Esimerkiksi Amazon –osakkeen kohdalla olen ollut väärässä. Vaikken siihen sijoittaisi vieläkään, olen parin vuoden ajan pitänyt siihen sijoittavia liian optimistisina, mutta Jeff Bezos on kerta toisensa jälkeen pystynyt vetämään ässän hihasta. Amazon onkin malliesimerkki, miksi erinomaista yhtiötä ei ikinä kannata shortata vain pelkän arvostuksen perusteella.
Esimerkkinä Nesteen tarinan muutokset 2013-2017
Mietitäänpä Nestettä vuonna 2013. Osakkeen kurssi oli noin 10 euroa. Lontoolaiset investointipankit vyöryttivät silloin karhu-keissiä, jonka mukaan uusiutuvat polttoaineet eivät tule menestymään ja Nestettä pitäisi mennä shortiksi. Ja moni menikin. Silloin firma takkuili operatiivisesti, takana oli isot investoinnit ja biopolttoaineiden tuotannon ylösajo oli vielä käynnissä. Kaiken lisäksi perinteisten öljytuotteiden marginaalit olivat melko surkeat ja alalla katsottiin olevan pysyvä ylikapasiteetti. P/E oli alle 10, mutta niinhän se kuuluukin olla, kun firmalla menee näin surkeasti?
Mennään neljä vuotta eteenpäin ja nykyaikaan. Osakekurssi on viisinkertaistunut. Neste myy edelleen yhtä paljon öljytuotteita samoista jalostamoista. Biodiesel-jalostamotkin ovat ne samat, jotka viisi vuotta aiemmin olivat murheenkryyni. Yhtiön kohdalla kaikki mahdolliset asiat ovat asettuneet mahdollisimman hyvään asentoon. Kaiken kukkuraksi Harvey–hurrikaani vielä rampautti maailman suurimman öljynjalostuskeskittymän Teksasissa ja Louisianassa viime neljänneksellä. Neste pääsikin kaikkien aikojen tulokseen kolmannella vuosineljänneksellä. Kun kurssi nousee, sijoittajat innostuvat. Nyt Nesteestä on alettu puhua jo kasvutarinana. Pari uutta biodiesel-tehdasta ja tuloskasvu voi jatkua hamaan tulevaisuuteen. Hinnoitellaan yhtiö ennätystuloksella vaikkapa kertoimella P/E 16. Eihän se kuulosta pahalta?
Pelkäänpä vain, että käy niin kuin aina ennenkin. Kun kaikki olosuhteet ovat optimaaliset, ei ole kuin yksi tie, ja se on alaspäin. Nousuhuumassa on unohtunut seuraavat uhat: 1. Kun Donald Trump keksii, että suomalaisfirma tekee Yhdysvaltojen uusiutuvan energian tukien ansiosta ylimääräistä voittoa sadoissa miljoonissa laskettuna, voi hommalle tulla nopea stoppi. Kysykää vaikka Argentiinalaisilta biodieselin valmistajilta, he myyvät jatkossa tuotteensa pakosta Eurooppaan. Presidentti ei pidä uusiutuvista polttoaineista eikä ulkomaisten yritysten pärjäämisestä Yhdysvalloissa. 2. EU harkitsee biopolttoaine -sekoitussäädösten muuttamista niin, ettei jatkossa bensaan olisi enää lain mukaan pakko sotkea kymmentä prosenttia biopolttoaineita. 3. Korot ovat nollissa ja öljymarginaalit ovat korkealla. Tiedätte kyllä mitä tapahtuu. Jalostamoita rakennetaan lisää ja niistä otetaan kaikki jatkossa irti. 4. Pitkällä tähtäimellä polttoaineiden kysyntä luultavasti kääntyy sähköautojen myötä laskuun ja Nesteen terminaaliarvo voi olla hyvin pieni. Kun kurssi lähtee seuraavan kerran laskuun, tämä voi olla se uusi tarina. Osakekohtainen tulos tippuu taas alle pariin euroon ja samat sankarit myyvät yhtiötä kympin P/E kertoimella.
Laitan tähän loppuun jotain ideoita, mitä kovia kokeneita osakkeita voisi katsoa hieman jo positiivisemmin. Siis yhtiöitä jonka olosuhteet ovat olleet heikot, mutta tulevaisuudessa voisi olla jo jotain valopilkkujakin. Itselläni osakepaino Suomessa on pieni, joten vahvaa näkemystä ei näihin yhtiöihin ole. Tässä ideoita kuitenkin jatkojalostukseen:
Oriola (3,11): Tietojärjestelmät saadaan pelaamaan ja yhtiöstä tulee Kesko-yhteistyön ja apteekkien vapauttamisen myötä taas kasvuyhtiö. Yhtiö tekee vuonna 2019 osakekohtaista tulosta 30 senttiä, ja yhtiö arvioidaan taas onnistujaksi. Defensiivisen toimialan ja kasvun ansiosta Oriola hinnoitellaan korkeammilla kertoimilla noin kuuteen euroon.
Telia (3,83): No tästä ei saa millään ilveellä kyllä tuplaantujaa. Mutta jos pelkää laskumarkkinaa, niin teleala on suhteellisen defensiivinen. Jos katsotaan Elisan, DNA:n ja vaikka Telenorin arvostuksia, P/E lähes 20 ei ole mitenkään poikkeuksellista operaattoreille. Miksei Teliaa arvostettaisi samaan kastiin, kun itäiset sekoilut saadaan myytyä pois? Tässä olisi 20-30 % tasokorotuksen paikka, kun kaikkien sijoittajien inhoama epävarmuus poistuu vuoden 2018 aikana.
Cramo (18,26): Kaikkien mielestä Tukholmassa on asuntokupla, joka on aivan kohta puhkeamassa. Cramo toki kärsii, jos näin käy. Olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että asuntojen hintojen pitäisi tulla alas. Mutta tekstini pointti on juuri siinä, ettemme tiedä oikeata ajankohtaa. Mitäs jos korot pysyvät alhaisena, talous hyvänä ja asuntojen hinnan dippi jää alle vuoden pituiseksi kuten viisi vuotta sitten? Eikä rakentamisen aktiviteetti laskekaan merkittävästi? EV/EBITDA 5,3, P/E 10 osoittautuvat silloin turhan alhaisiksi. Olisiko syytä jo alkaa katsomaan oston kannalta?
Martela (7,51): Martela pettää lopulta aina. Tämä oli takavuosina fakta, koska yrityksessä oli niin paljon löysää lihaa, että kysynnän laskiessa vähänkin, tulos painui aina miinukselle. Vuosina 2014-2017 yhtiö saneerattiin virtaviivaiseksi ja strategia muutettiin oikealle vuosisadalle. Mutta kuluvana vuonna Martela petti jälleen. Mitä jos kyse onkin lähinnä tietojärjestelmien ongelmista? Ensi vuodella 80 sentin osakekohtainen tulos, ja kurssi takaisin 12 euroon?
Finnair (11,8) (myyntipuolelta): Kuten Nesteessäkin, tässä kaikki tähdet ovat olleet linjassa. Aika moni asia voi mennä pieleen. Lakkoilevat lentäjät, polttoaineiden hinnat, lintuinfluenssa Aasiassa, tulivuoren purkaus, terroristi-iskut tai taloudellinen taantuma voivat viedä tuloksen taas tappiolle. Joka tapauksessa lentoyhtiöt tekevät kaikkien aikojen tulosta tällä hetkellä. Kilpailulla on näissä tilanteissa tapana kiristyä. Monet suuret lentoyhtiöt hinnoitellaan tämän takia hyvin alhaisilla kertoimilla. Historiassa ei ole aikajaksoa, jossa lentoyhtiöt olisivat viisi vuotta peräkkäin tehneet hyvää tulosta.
Disclaimer: Omistan osakkeita Martelassa ja Cramossa ja olen shorttina Nesteessä. Hoidan lisäksi muiden salkkuja, jotka omistavat osakkeita Teliassa. Sijoituspäätökset kannattaa tehdä aina itse.
