Otsikon viestiä on julistanut Kokoomuksesta ainakin Katainen ja Vartiainen. Taustalla on varmastikin ajatus, että kun työvoiman tarjonta lisääntyy, niin työn hinta putoaa. Vapaassa markkinataloudessa varmasti näin olisikin, mutta Suomessa työn hinta ei putoa, koska AY määrittää minimipalkat ja saavutetuista eduista ei tingitä.
Nyt Suomessa ollaan yhtäkkiä tilanteessa, jossa työvoiman tarjonta lisääntyy suorastaan räjähdysmäisesti. Keskustelu velloo joka mediassa puolesta ja yhä voimakkaammin vastaan. Minullakin olisi tähän kyllä mielipide. Jääköön se nyt kuitenkin sanomatta, koska haluan lähestyä tätä tilannetta mahdollisimman neutraalisti. Akuutti tilanne on päällä, oli asiasta mitä mieltä tahansa.
Mediaa seuraamalla on helposti käynyt selväksi, että työvoiman tarjonta lisääntyy reilusti nimenomaan matalamman tuottavuuden aloilla. Monilla turvapaikan hakijoista kun ei ole mitään koulutusta eikä kielitaitoa. Tämän kasvavan porukan työllistäminen tulee olemaan jättiläismäinen haaste ja tähän tulisi suunnata nopeasti merkittävästi suurempaa huomiota kuin nyt tehdään. Muuten hallituksen nykyisestä budjetista putoaa pohja täysin pois.
Nyt maahan tulevat turvapaikan hakijat sijoitetaan tyhjän pantiksi vastaanottokeskuksiin. Hakemusten käsittelyajat lasketaan tällä hetkellä vuosissa ja tänä aikana ei saa tehdä mitään tuottavaa. Väitän, että tässä tehdään iso ja kallis virhe. Tyhjän panttina makuuttamisen sijaan Suomeen pitäisi pikaisesti luoda jonkinlainen uusi erillinen turvapaikanhakijoiden työmarkkina.
Tästä saataisiin monia hyötyjä: Ensinnäkin turvapaikan hakija voisi työtä tekemällä saada nykyisen valtion maksaman n.300€:n lisäksi suuruusluokassa esimerkiksi 500€/kk palkkaa. Luonnollisesti yksilön elintaso nousisi selkeästi nykyisestä. Toiseksi integroituminen yhteiskuntaan onnistuu varmasti paremmin työympäristössä kuin vastaanottokeskuksessa. Kolmanneksi tämä mahdollistaisi sen, että voisimme saada mm. Viroon menetettyjä matalan tuottavuuden työpaikkoja takaisin.
Tällaisia töitä on esim. pesulapalvelut, suurkeittiötoiminta, remonttialalla paljon, tekstiilipuolella, kokoonpanossa jne. Integroivalla työllistämisellä saataisiin monien firmojen kokonaispalkkasummaa alas ja tätä kautta syntyisi myös aitoja täyden palkan työpaikkoja. Vaikkapa ravintoloiden sunnuntaiaukiolo tulee halvemmaksi kun tiskit ja lautasten plokkaaminen hoituisi kustannustehokkaasti. Varmaan maa- ja metsätaloudessakin löytyisi taimikon istutusta jne.
Opettajien 5%:n tuottavuushyppy olisi 1-2 tuntia viikossa Suomen kielen opettamista turvapaikan hakijoille. Kun turvapaikan hakija on ollut vaikkapa pari vuotta työelämässä ja opiskellut samalla Suomen kieltä, voitaisiin tämä katsoa painavaksi kriteeriksi jonkun pysyvämmän oleskelustatuksen myöntämisprosessissa.
Toivottavasti saataisiin pikkuhiljaa turvapaikkakeskustelua käyntiin myös näistä mahdollisista hyötynäkökulmista uusissa olosuhteissa. Uhat on kyllä kaikilla tiedossa, mutta entäpä nämä mahdollisuudet? Niitäkin on.
