Tasearvon tarkistus

Ei suoranaisia vaikutuksia verotettavan tulokseen, välillisiä voi syntyä, jos arvonkorotus kohdistettu omaisuuserään, joka evl-poistolaskennan kohteena.

Ao. juttu kannattaa lukea:

https://www.suomentilintarkastajat.fi/blogi/talouden-ammattilaisille/ti…

××××××

Milloin arvonkorotus on mahdollista tehdä?    

Tästä huolimatta jo vuoden 1973 kirjanpitolaki mahdollisti arvonkorotuksen merkitsemisen, jos käyttöomaisuuteen kuuluvan maa- tai vesialueen, rakennuksen, arvopaperin tahi muun niihin verrattavan hyödykkeen todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi. Vuonna 1997 voimaan astunut nykyinen kirjanpitolaki rajoitti arvonkorotuksen koskemaan vain maa- ja vesialueita tai pysyviin vastaaviin hankintamenoon merkittäviä arvopapereita. Tammikuun alusta 2016 voimaan tullut kirjanpitolain uudistus ei tuonut tähän muutoksia.  

Jotta arvonkorotus on mahdollinen, hyödykkeelle on oltava määritettävissä todennäköinen luovutushinta. Tällöin hyödykkeen on ainakin teoriassa oltava myytävissä itsenäisenä omaisuuseränä. Maa-alueet, osakkeet ja osuudet ovat yleensä myytävissä erikseen, mutta esimerkiksi henkilöyhtiön yhtiöosuus ei yleisesti ottaen voine olla arvonkorotuksen kohteena. 

Arvonkorotus on mahdollista tehdä enimmillään todennäköisen luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotuksen suuruisena. Pysyvien vastaavien hyödykkeille on ominaista, että niillä ei käydä jatkuvaa kauppaa, jolloin todennäköisen luovutushinnan tulee perustua esimerkiksi asiantuntija-arvioihin.  

Arvonnousun tulee lisäksi olla olennainen ja pysyvä. Kirjanpitolain uudistuksen jälkeen olennaisuus-käsite löytyy osana lakitekstiä. Pysyvyyden vaatimuksen voidaan katsoa tarkoittavan ennakoitavissa olevaa tulevaisuutta, jossa ei ole näkyvissä sellaisia tekijöitä, jotka viittaisivat arvonkorotuksen edellytysten poistumiseen.  

××××××××××××

Arvonkorotuksen kirjaaminen synnyttää lähtökohtaisesti väliaikaisen eron kirjanpidollisen ja verotuksellisen arvon välille. Tosin näin ei ole esimerkiksi verovapaasti luovutettavan käyttöomaisuusosakkeen kohdalla. Kirjanpitolautakunnan mukaan on hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjata laskennallinen vero arvonkorotuksesta yksittäisen kirjanpitovelvollisen tilinpäätökseen. 

Laskennallista veroa ei tule netottaa arvonkorotuksen määrästä vaan laskennallinen vero merkitään omaksi eräksi taseeseen. Laskennallinen veron kirjaus ei myöskään aiheuta kirjauksia tuloslaskelmaan, koska sen perustana oleva arvonkorotuskin kirjataan lähtökohtaisesti suoraan taseeseen.