Näin tykkään itsekin ajatella isossa kuvassa. Muutenkin lähivuosina osakkeiden ja asuntojen hintaromahdusten todennäköisyys on jo merkittävä. Kullan suhteen olen tosin täysin noviisi, katselin jo spdr gold trustia eli GLD mutta ilmeisesti se ei ole hyvä valinta kullan omistamiseen? Mitä siis suosittelette jos haluaa hankkia nyt kultaa pörssin kautta? Esimerkiksi mainittu GDXJ?
edit: unohdin että etf:n osto on tosiaan suomessa tehty hankalaksi, mutta otan silti vihjeitä vastaan
Hyvä kysymys!
Pari huomiota ennen kuin vastaan itse kysymykseen, koska nämä on tärkeitä juttuja pohtia kun mietitään mitä kautta haetaan altistusta kullalle: Osakemarkkinoiden/asuntomarkkinoiden korrelaatio kullan hintaan ei ole mikään yksinkertainen. En tiedä haetko kullasta suojaa näiden romahduksille, mutta mainitsit kuitenkin asiasta, joten siksi nostan tämän esille. Käänteinen korrelaatio voi olla tai olla olematta. Olennaisempaa kullan hinnassa on reaalikorkojen taso eli jos keskupankki painaa korot alas ja/tai inflaatio kiihtyy, niin kulta 0-korkoisena assettina tarjoaa paremman vaihtoehtoisen tuoton --> hinta nousee. Toinen tapa ajatella asiaa on, että kulta säilyttää arvonsa eli valuuttojen hinnat kullan ympärillä heiluu.
Toisaalta voisi myös ajatella, että deflaatiossa kullan ostovoima kasvaa, koska kulta voidaan ajatella myös valuuttana ja deflaatiossahan valuuttojen ostovoima nousee. Se on sitten eri asia, kasvaako kullan ostovoima enemmän kuin vaikka dollarin tai euron. Jos se kasvaa hitaammin, niin kullan hinta laskee.
Jos katsot esimerkiksi 2008 romahdusta, niin kullan dollarihinta tuli yhtälailla alas siinä missä osakkeetkin (S&P 500). Sen jälkeen kulta ja osakkeet tulivat yhtä aikaa ylös, toki kulta hieman etuajassa. Pointti kuitenkin, että jos suoraa beta-hedgeä hakee, niin kulta ei ole tähän kovinkaan hyvä.
Itse tykkään ajatella kultaa ennemmin vakuutuksena ja arvonsäilyttäjänä. Kullan kysyntää ohjaa inflaatiopaineet, keskupankkien politiikka ja yleisesti ottaen epävarmuus/varmuus fiat-valuuttajärjestelmiä kohtaan. Jaan omat kulta-positiot vakuutukseen (fyysinen kulta) ja puhtaasti hintaspekulatioon, johon näkemys otetaan kaivosyhtiöiden/rojaltiyhtiöiden kautta, koska nämä tarjoaa vipuvaikutusta.
Kun ajatellaan kultaa vakuutuksena, niin yksikään ETF, pörssiosake tai muu rahasto ei täytä tätä tehtävää yhtä hyvin kuin fyysinen kulta. Pahimman kriisin keskellä pörssejä voidaan sulkea ja ylipäätään esim. tuossa GLD:ssä on paljon porsaanreikiä, joiden takia pahimmassa tapauksessa sijoittajan saama tuotto voi poiketa paljon underlyingin tuotosta. Näistä hyvä blogikirjoitus esimerkiksi tässä: https://blogi.nordnet.fi/miksi-en-omista-kulta-etfia/
Sitten jos mietitään hintaspekulaatiota, niin lyhyellä aikavälillä (viikkoja) tuo GLD voi olla ihan hyvä instrumentti, mutta itse suosin kaivosyhtiöitä/rojaltiyhtiöitä vipuvaikutuksen takia. En ole tällaisten yhtiöiden analysoinnissa minkäänlainen asiantuntija, joten siksi suosin noita GDXJ ja GDX ETF:iä ja optioita niihin. Toki yhdessä rojaltifirmassa (Sandstorm Gold) on equity - ja optiopositio. GLD:n historiassa on kuitenkin paljon esimerkkejä, milloin ETF:n hinta on reagoinut hitaasti tai puutteellisesti kullan isoihin liikkeisiin ja koska tuossa ei ole vipuvaikutusta, niin pitäisi ottaa iso positio tuohon saman deltan saamiseksi. GLD:n rakenteellisten seikkojen takia en kuitenkaan missään tapauksessa halua isoa positiota sellaiseen instrumenttiin, jonka toimintaa ja riskejä en ymmärrä.
Toki sitten noissa GDX/GDXJ -ETF:ssä "ongelma" on, että päivä/viikkotasolla muutokset kullan hinnan suhteen ei mene niin säännönmukaisesti, mutta itse en spekulaatiota näin lyhyellä tähtäimellä harrasta, joten se ei ole mulle ongelma.
Interactive brokersin/Lynxin kautta suomalaisten asiakkaiden on mahdollista noita kaikkia mainittuja ETF:iä ja optioita ostaa. Suomalaisten pankkien/Nordnetin kautta ei ilmeisesti onnistu. Lynxille minimitalletus tilin avaamiseksi taisi olla 3k ja IB:lle se on 10k. Suosittelen kyllä pohtimaan vakavasti näitä vaihtoehtoja, jos tarkoitus on sijoittaa maailmalle.
PS: Internet on täynnä kaikenlaisia "kulta-asiantuntijoita", jotka usein ovat myös maailmanlopun ennustajia ja pahimpia vouhottajia keskuspankkien salaliitoista tms. Jos haluat vähän tasapainoisempaa ja rationaalisempaa näkemystä esim. kullan roolista vakuutuksena, niin suosittelen tutustumaan James Rickardsin juttuihin/ kirjoihin. Esim. The New Case for Gold.
Muutaman kerran olen saanut kysymyksiä esimerkiksi lääkekannabis/viihdekannabiksesta sijoituskohteena. Joskus on myös ihmetelty, miksi mulla on niin vähän biotech/pharma-yhtiöitä salkussa (tällä hetkellä ei ollenkaan), vaikka luulisi, että mulla on osaamista/kiinnostusta tuota alaa kohtaan. Tarkoitus on tehdä lähiaikoina strukturoidumpia artikkeleita näistä molemmista aiheista missä avaan enemmän omaa näkemystä, mutta ajattelin nyt laittaa aiheista kiinnostuneille muutamia ajatuksia. Tähän viestiin ensin kannabisosakkeista ajatuksia ja suuntaviivoja:
Ihan ensiksi kannabiksen sijoituspotentiaalista viihdekäyttöön liittyen muutama juttu. Vaikka tämä onkin kokonaan eri asia kuin lääkekäyttö, niin silti ihan mielenkiintoinen trendi pohdittavaksi:
Suhteutettuna Constellation brandsin kokoon näkisin tuon vakuutuksena sitä kohtaan, mikäli globaali trendi voimistuu sen suhteen, että alkoholi nautintoaineena korvataan yhä enemmän kannabiksella. Objektiivisena observoijana tuntuu siltä, että tuon trendin voimistumiselle on kaikki merkit näkyvissä. Yhä useampi valtio on ajamassa kannabiksen dekriminalisaatiota ja tästä eteenpäin myös legalisaatiota ja useat terveysauktoriteetikin dekriminalisaation kannalla:
Kun mietitään tieteellistä näyttöä, niin on aika selvää, että esimerkiksi alkoholin viihdekäyttö aiheuttaa suhteessa huomattavasti enemmän terveys - ja sosiaalihaittoja kuin kuin kannabis. Jos unohdetaan ideologiat, niin valtiolla olisi kustannusten kannalta rationaalisempaa vaikeuttaa sen haitallisemman nautintoaineen saatavuutta ja tarjota tilalle vähemmän haitallista (jos siis oletus on, että ihmisten on joka tapauksessa pakko saada jotain päihdettä). Tämä ei siis ole mikään minun mielipide tai kannanotto, vaan ihan tiedeyhteisön konsensus, josta yksi edustava julkaisu esim. tässä : https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17382831
Pitkässä juokussa näkisin, että trendi menee kuitenkin aina kohti sitä rationaalista vaihtoehtoa. Ainakin tällä hetkellä näin näyttää asiat menevän, ja sen myös markkinakin hinnoittelee, kun katsotaan kannabiksen viihdekäyttöön liittyvien yhtiöiden arvostustasoja. Toki aina kun tällaisia isoja trendejä tulee, niin voittajien spottaaminen etukäteen on hyvin hyvin hankalaa. Suuria voittajia tältäkin sektorilta kuitenkin varmasti tulee.
Lääkekannabiksesta:
Koko ala perustuu tällä hetkellä ammattilaistenkin mielestä hypeen ja siihen, että spekuloidaan instituutiorahan ja analyytikko-coveragen voimakkaampaa mukaantulemista, mikä nostaisi kursseja. Tämä väite on suoraan esimerkiksi CB1 Capital Partnersin perustajan Todd Harrisonin suusta (kyseiseen sektoriin erikoistunut sijoitusfirma). Tän tyypin haastattelu löytyy mm. Real Visionista, johon jätinkin kommentin ihan yleisellä tasolla lääkekannabiksen haasteista lääketieteen ja osittain myös sijoittajan näkökulmasta. Sain tähän myös Toddin vastauksen (copy löytyy lopusta), mutta ennen sitä mun muutamat pointit.
Näkemykseni mukaan "ongelmia" on siis mm. se, että vaikka lääkekannabiksen hyödyistä tiettyjen sairauksen hoidoissa on jo ihan vakuuttavaa näyttöä ja sitä käytetään yhä enemmän ja enemmän, niin se varsinainen sijoittajien hype tuntuu kuitenkin perustuvan suurimmaksi osaksi muutamiin metodologisesti ongelmallisiin tutkimuksiin, mistä jengi sitten vetää johtopäätöksiä tyyliin "lääkekannabis parantaa aivosyövän". Tämä taas näkyy aika kohtuuttoman korkeissa arvostustasoissa tällä sektorilla.
Näin sivujuttuna tää anekdootti taitaa tulla muuten alunperin tästä tutkimuksesta: https://www.nature.com/articles/6603236 jossa siis laitettiin putken kautta THC:tä suoraan glioblastoma multiforme -potilaiden aivokasvaimiin. Tässä ei ollut mitään kontrolliryhmää ja vain 9 potilasta. Vaikka jonkinlaista viitettä saatiin THC:n mahdollisesta kasvaimen kasvua hidastavasta vaikutuksesta ja hoitomuodon turvallisuudesta, niin jäi aika epäselväksi, miten tuo hoito vaikuttaa potilaan elinaikaan.
No, toi on jo aika vanha tutkimus ja tietysti kannabinoidien merkitystä syöpien ja muiden tautien hoidossa on tutkittu tämän jälkeen valtavasti ja lääkekannabiksesta on saatu välillä ihan hyviäkin tuloksia esimerkiksi muiden syöpähoitojen sivuvaikutusten hallinnassa ja pientä viitettä on myös antiproliferatiivisesta vaikutuksesta (käytännössä siis hidastaa kasvainsolujen jakautumista hieman). Tässä kannattaa kuitenkin muistaa, että on olemassa paljon potentiaalisempia lääkekehityskohteita näihin kaikkiin tauteihin, joten siksi on aika biasoitunutta ajatella, että lääkekannabikseen sijoittamisessa olisi näiden tutkimustulosten takia paljon potentiaalia. Lääkealalla olennaisin juttu on kuitenkin lopulta se, että mikä on kaikkein tehokkain hoitomuoto. Se, että jollain on yksistään vaikutusta jonkin taudin hoidossa ei vielä tarkoita, että sitä tultaisiin käyttämään (ehkä itsestäänselvä, mutta tärkeä juttu tiedostaa). Ensisijaisesti siis näkisin lääkekannabiksen lähinnä synergistisenä tekijänä muiden hoitojen rinnalla joissain taudeissa.
Tästä päästään siihen, että aina kun biotech/pharma-alalla jostain lääkkeestä/hoitomuodosta puhutaan potentiaalisena synergistinä, niin se aiheuttaa heti valtavasti epävarmuutta kyseisen lääkkeen markkinapotentiaalista verrattuna siihen, että kyseinen lääke olisi korvaamassa nykyisen SOC:n (standard of care).
Toinen ongelma on lääkekannabiksen patentti-ongelmat. Miten tätä tullaan reguloimaan ja onko esim. suurimmilla yhtiöillä tässä mahdollisuus eliminoida pienemmät kilpailijat markkinoilta? Ainakin big pharman kiinnostus kannabis-liitännäisiin patentteihin on laskenut viimeisen 10 vuoden aikana ja tekijät ovat tällä hetkellä lähinnä small -ja midcappeja - Mistähän tämä johtuu?
USA:ssa on tällä hetkellä noin 500 voimassa olevaa patenttia lääkekannabikseen liittyen ja patentti voi perustua esim. eri kannabinoidien suhteeseen, jokseenkin kemiallisiin ominaisuuksiin (tässä kuitenkin aika pientä variaatioita), valmistustapoihin, siihen millä tavalla lääke vaikuttaa elimistössä ja millä menetelmillä lääkettä voitaisiin käyttää hoidossa. Tämä on melkoisen aikaa vievä sotku johon jokaisen sijoittajan kannattaisi perehtyä, mutta itsestä tuntuu siltä, että kannabiksesta on tulossa lähinnä matalan marginaalin massahyödyke jota on vaikea suojata patenteilla ja siksi isot yhtiöt ei halua olla pelissä mukana.
Lääkekannabis on tosiaan edelleen luokiteltu DEA:n mukaan Schedule 1 -lääkkeeksi, mikä tarkoittaa, että näillä lääkkeillä ei DEA:n näkemyksen mukaan ole yleisesti hyväksyttyä lääkkeellistä käyttöä, mutta väärinkäytön riski on suuri. Kannabis menee tässä siis samaa ryhmään kuin vaikkapa heroiini, joten tää luokitus tuntuu kieltämättä aika jälkeenjääneeltä ja tämän uskotaan muuttuvan ihan lähiaikoina. Muutosta tähän pidetäänkin yhtenä "katalyyttinä" kannabisosakkeille. Joidenkin teorioiden mukaan tämä voisi selittää myös sitä, miksi big pharma ei halua olla isosti mukana hommassa. Sijoittajan osalta tähä ei voi muuta todeta kuin, että tuo skenaario on 100% varmasti jo diskontattu hintoihin.
Joka tapauksessa sijoittajan näkökulmasta tuntuu vaan vahvasti siltä, että bullish-skenaarion näkökulmasta tästä on hyvin hankala löytää mitään sellaista nicheä, missä sinä voisit tietää jotain mitä muut eivät tiedä. Jos lähtisin tälle sektorille pelaamaan, niin etsisin kyllä ensisijaisesti short-kohteita ja kilpailuetu olisi lähinnä tylsä ja perusteellinen tieteellisen salapoliisin työ, mitä oletettavasti suurin osa sijoittajista ei jaksa tehdä varsinkaan small-cappien kohdalla.
Lyhyesti bullish-case taas olisi spekuloida sillä, että kun instituutionaalinen raha tulee isommin sisään regulaatiomuutosten seurauksena, niin hype vain voimistuu. Tähän kuitenkin vasta-argumenttina, että kun tämä on kuitenkin kaikilla tiedossa, niin miksi sitä ei olisi jo hinnoiteltu? Hypen spekulointi on aina vähän haastavaa.
Lopussa vielä Toddin vastaus, joka tuo aika hyvin esille tuon bullish-casen. Ihan hyviä argumentteja, mutta mun on vaikea nähdä löytäväni mitään edgeä näillä argumenteilla:
"Thanks for the educated response, Tomi. We've had numerous conversations with physicians who share your POV given they're "not seeing feet on the street."
And they wouldn't; cannabis is still a schedule 1 / illegal narcotic and it will remain that way until definitive efficacy is demonstrated.
And it wasn't taught in universities until THIS year, where it's being rolled out nationally. And there isn't Wall Street research / coverage yet, which we believe is particularly powerful. Finally, please understand that the medical community, rightly, is results-oriented, vs. Wall Street where, by the time this is proved through, the opportunity will already be diminished.
So yes, it's speculative, and certainly there are two sides to every trade. We are operating under the thesis that the longer 'mainstream' takes to understand the dynamic, the more profound the arbitrage.
So yes, we understand not everyone sees it and honestly, that's why the opportunity exists in our view.
Finally, if you would like to connect with our analyst to discuss, feel free to reach out at your convenience."
Eli yhteenvetona hyvin haastava ja työtä vaativa sektori sijoituskohteena. Itse koen, että mun työpanokselle saa paremman tuotto-odotuksen muualta, biotech - ja pharmasektorilta, mitä avaankin seuraavassa viestissä.
Strategiani ja näkemykseni biotech - ja lääkeyhtiöillä spekulointiin
Tämä sektori on aika puoleensavetävä ison kurssiheilunnan takia, mutta väitän, että vaadittavalta pohjaosaamiselta sekä työmäärältä yksi haastavimmista aloista jossa pelata. Tällä alalla tehdään oikeasti isoja tappioita ja ne harvat ammattilaiset, jotka osaavat asiansa, pystyvät korostuneesti hyödyntämään "tavallisten sijoittajien" /Wall streetin laiskuutta lukea tutkimuksia läpi ja tehdä vaadittavaa analyysiä sekä herkkäuskoisuutta tarinoihin ja hypeen, mitkä ovat alalle arkipäivää.
Sanon heti suoraan, että jos ei omaa aivan valtavaa mielenkiintoa lääkkeitä, bioteknologiaa ym. kohtaan, niin kannattaa heti alkuun unohtaa koko juttu. Jos välttämättä haluaa ottaa näkemystä tälle sektorille, niin ainoa keino välttää pahasti rahojen hävittämistä on sijoittaa biotech-ETF:ään. Lottoaminen on sitten kokonaan eri juttu ja ehkä jotain biotechejä ostamalla voi saada vähän paremmat todennäköisyydet kuin veikkauksen peleissä, mutta rahat siinä joka tapauksessa häviää.
Toinen vaihtoehto on tehdä niin paljon duunia, että siinä ei ole mitään järkeä ellei aihealue oikeasti kiinnosta todella paljon tai ellei satu opiskelemaan tai työskentelemään alalla (jolloin näiden juttujen opiskelusta voi olla muutakin, kuin suoraa rahallista hyötyä).
Se on vaan "valitettava" fakta, että jos haluaa tienata paljon rahaa pienellä riskillä, niin pitää tehdä ihan helvetisti töitä, eikä siltikään koskaan saa oikeasti tietää (ainakaan alkuvaiheessa), onko vaivannäöstä ollut mitään rahallista hyötyä verrattuna vaikka indeksisijoittamiseen. Sattumalla voi olla isokin merkitys.
Pohjaosaamisen kannalta minkä tahansa alan, kuten biokemian, molekyylibiologian, kemian, lääketieteen ym. osaaminen on jo iso etu lähdettäessä liikkeelle, mutta mikään koulutusala ei takaa, että olisi minkäänlaisia kykyjä voittaa markkinaa. Näitä asioita voi myös opiskella (itsenäisesti), mutta siihen saa uhrata aika paljon aikaa, eli alan pitää todellakin olla kiinnostava. On kuitenkin olemassa paljon ammattilaisia tällä alalla, jotka ovat tehneet hyvää tuottoa ilman mitään em. tutkintoa. Hyvä esimerkki vaikkapa Martin Shkreli: https://en.wikipedia.org/wiki/Martin_Shkreli
Nämä kaikki ovat opiskelleet vaadittavat asiat itse eli se on kyllä internetin aikakaudella täysin mahdollista. Tulenkin ihan kohta siihen, mitä pitäisi osata. Sitä ennen pari sanaa yleisesti.
Analyysi alkaa sisältä ja päättyy ulos
Mun näkemys myös tälläkin sektorilla, kuten kaikessa muussakin sijoitustoiminnassa/spekuloinnissa on se, että analyysi alkaa sisältä. Väitän, että suurin osa sijoittajista aloittaa analyysin aina ulkokuorelta. Ulkokuorelle kuuluu siis kaikki tarinat, huhut ym. pinnalliset asiat (tunnusluvut), jotka on helppo saada käsiinsä lukemalla muutama tunti päivässä Seeking alphaa sohvan pohjalla ja tsekkaamalla tunnusluvut silloin tällöin parilta nettisivulta. First level thinkingin ja intuitiivisen ajattelun harjoittaminen on niin helppoa, eikä vaadi yhtään energiaa, että kun sille tielle kerran lähtee, niin sinne on myös helppo jäädä. Lopulta käy niin, että "ulkokuori" tuntuu aina niin järkevältä ja intuitiiviselta, ettei koeta tarvetta tehdä sen syvällisempää analyysiä.
Sen sijaan second level thinking ja analyysin aloittaminen osoitteesta https://www.sec.gov/ vaatii aikaa ja energiaa. Se on käytännössä täysipäiväistä työtä, eikä lopputuloksesta ole mitään varmuutta, onko se yli vai alle indeksin. Eikö olekin mukavaa hommaa?
Kun perustyö on tehty, voidaan siirtyä katsomaan mitä markkinoilla ajatellaan. Ideaalitilannehan olisi, että markkina on täysin toista mieltä, jolloin "arbitraasi" on suurempi. Toki tällaisissa tilanteissa riskienhallinta saa suuremman painoarvon, koska kaikki tiedämme sen Keynesin hokeman, jota itsekin olen jutuissani monta kertaa toistanut.
Mitä biotech -ja lääkeyhtiöillä spekuloidessa pitäisi osata?
Nyt tulee se ikävä ja tylsä totuus: Aivan helvetisti kaikkea luonnontieteisiin liittyvää. Jos näissä on ollut lukiossa erinomainen, niin selviää hieman helpommalla joissain kohdissa. Ohessa esittelen paljon asiaa, joista mitään ei tarvitse eikä voi osata ulkoa/täydellisesti. Pointti on enemmänkin se, että kun tutkimuksia alkaa analysoimaan, niin ymmärtää mitä lukee ja pystyy vaivattomasti oppimaan samalla kun käy niihin liittyviä asioita läpi. En minäkään muista/tiedä kysyttäessä läheskään kaikkea, mutta tutkimuksia lukiessa tajuan kyllä 99 %:sti sen, mitä niissä tapahtuu ja miten lääke toimii. Ja uskokaa tai älkää, mutta lääketieteessä tämä ei ole ihan niin itsestäänselvää. Jo pelkästään tämän oppiminen vie aikaa. Oheiset asiat pitäisi siis vähintään käydä läpi:
1, Ihmisen biologia ja fysiologia. Aika itsestäänselvää? Jos tässä oli lukiossa erinomainen, niin melkein 90% työstä on tehty. Kannattaa kuitenkin perehtyä esim. Khan Academyn ilmaisiin materiaaleihin MCAT prep-kurssille (jenkkien lääkiksen pääsykoe) ja tietysti vain olennaisiin aihealueisiin (luonnontieteet): https://www.khanacademy.org/test-prep/mcat Jos ei ihan nollasta joudu aloittamaan, niin noiden asioiden riittävän hyvin läpi käyminen vienee aikaa 1-2 kuukautta.
2, Lääkkeiden kemialliset ominaisuudet. Tämäkin rakentuu aika vahvasti lukiokemian päälle ja näitä juttuja oppii lennosta sitä mukaa kun tekee analyysiä. Tätä varten kannattaa käydä jo em. khan academyn materiaaleista kemiaa läpi.
Ihan ensimmäinen juttu mitä pitää aina tarkistaa on kuitenkin se, että onko lääkkeellä kemiallisten ominaisuuksien puolesta edellytyksiä toimia kuten väitetään. On todella harvinaista ettei näin olisi, mutta silloin kun kerran viidessä vuodessa tällainen keissi tulee vastaan ja olet ainoa joka tuon on huomannut, niin voit tehdä mahdollisesti aika suuria voittoja.
Ja tällaisia siis ihan oikeasti silloin tällöin tapahtuu. Yhtiöillä voi kuitenkin joskus olla motiivit peitellä tiettyjä asioita (laillisesti toki), esimerkiksi jos tarkoitus on ylläpitää rahoituskanavia (market cap) auki muihin parempiin projekteihin.
3, Farmakologia. Tämäkin on aika itsestäänselvä asia eli yleistasolla tulisi osata miten lääkkeet vaikuttaa elmistiöön (farmakodynamiikka) ja miten elimistö vaikuttaa lääkkeisiin (farmakokinetiikka). Suosittelen tähän käymään ainakin pintapuolisesti läpi kirja Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia (Duodecim). Tähän menee aikaa varmaankin sellainen 3-4 viikkoa.
4, Kliinisten tutkimusten metodologiaa. Tämä on aivan ydinasia analyysissä: Mitä mahdollisia virheitä/harhoja tutkimusasetelmaan liittyy? Miten simuloidaan todennäköisyyttä sille, että tutkimus saavuttaa primary endpointit aiempien tutkimusten perusteella/vastaavanlaisilla lääkkeillä tehtyjen tutkimusten perusteella? Tähän löytyy paljon materiaalia netistä, mutta hyvä kirja esimerkiksi tämä: https://www.wiley.com/en-us/Design+and+Analysis+of+Clinical+Trials%3A+C…
5, Perusymmärrys tilastotieteestä ja biostatistiikasta: Tämä tekee kyllä hyvää ihan kaikille sijoittajille, mutta varsinkin pharmassa. Tutkimuksen ongelmat voivat olla joko harhaisessa/virheellisessä tutkimusasetelmassa tai datan analysoinnissa (tai huijaamisessa), joten jälkimmäisen ymmärtäminen on todella olennaista. Pitää oikeasti päästä tutkijoiden pään sisälle ja katsoa, onko nollahypoteesin kannalta data analysoitu mahdollisimman neutraalisti. Tähän suosittelen paitsi jo em. kirjaa, niin myös ihan perusasioita, jotka käydään esim. Khan academyn materiaaleissa: https://www.khanacademy.org/math/statistics-probability
Miten ja mistä analyysin tulisi alkaa ja miten sen tulisi päättyä?
Mun mielestä ei ole mitään parempaa tapaa, kuin suunnata osoitteeseen https://www.sec.gov/ ja alkaa käydä läpi yhtiön raportteja (jos siis jenkkiyhtiö). Yhtiön kotisivut voi kyllä vilkaista, mutta jos niitä liikaa jää alussa lukemaan, niin se on vain ajan hukkaa. Siellä ei yleensä ole mitään järkevää, toki pipelinen voi tsekata, niin helpottaa liikkeelle lähtöä.
Kaikkien pharma/biotech-yhtiöiden sivut on kuitenkin käytännössä myynticopyja, ja ihan ymmärettävästä syystä. Sivuston tarkoitus ei ole tuottaa tieteellisesti objektiivista analyysia sijoittajalle, vaan myydä yritys sinulle. Lääkekehitys on sen verran kallista puuhaa, että lisärahoituksesta ei ole koskaan haittaa. Olisin itse asiassa huolissani, jos yhtiön kotisivu ei olisi täynnä hypeä ja myyntispiikkejä. Toki vasta aivan lopuksi voi tsekata, millä perusteilla yhtiö myy itseään sijoittajille.
En myöskään suosittele kuluttamaan aikaa muiden analyysejä lukien, ainakaan alussa. Toki sen voi tsekata, onko esim. Seeking alphassa paljon analyysejä kyseisestä firmasta. Tämä lähinnä viitteenä siihen, kannattaako analyysin tekemiseen lähteä (toki on tähän on paljon tärkeämpiä tunnusmerkkejä) eli jos on hirveästi analyysejä = paljon kilpailua.
Taloudelliset tiedot
Itse tykkään siis aloittaa luomalla excelin ja sinne SEC:n sivuilta taloudelliset tiedot. Jos yhtiö on 100 % vasta kehitysvaiheessa, niin ei todennäköisesti tarvitse kerätä tietoja kovin pitkältä ajalta, vaan riittää, että analysoi mitä taseesta löytyy. Ihan perusjuttuja eli siis käteinen, velat, patentit ym. omaisuus. Yrität osittaa yrityksen, jolloin voit arvioida, miten kurssi liikkuu jos nykyinen kehityskohde epäonnistuu. Eli siis kurssi nykyisen kehityskohteen epäonnistuessa yksinkertaistetusti = käteinen + varat - velat
Varojen kohdalla entinen päänvaivaa tuottaa tietysti muiden lääkepatenttien arvo ja kehityskohteiden potentiaali. Muuten homma on aika suoraviivaista.
at-the-money straddle
Tässä voi toki hyödyntää apuna optiomarkkinaa, jonka voisi odottaa olevan 99,9% ajasta oikeassa volatiliteetin suhteen. Eli siis katsoo yksinkertaisesti at-the-money straddlen hintaa (ATM put + ATM call) sille ajalle, milloin olennainen informaatio on tulossa julki. Tästä saadaan helposti alaraja ja yläraja, joiden ulkopuolelle hinnan ei pitäisi mennä, oli tulos mikä tahansa. Eli siis jos osake on 20 dollaria, atm put on 5 dollaria ja call 6 dollaria, niin osakkeen odotetaan pysyvän välillä 9-31 dollaria, oli tulos mikä tahansa.
Fundamenttianalyysissä pitäisi päätyä suunnilleen samoihin tuloksiin, mutten analyysi on tehty väärin.
Muita tietoja
Laitan myös yleensäkin melkein kaikki tiedot SEC-asiakirjoista ylös exceliin. Esim, missä paikoissa yritys sijaitsee, ketkä ihmiset ovat missäkin roolissa ja yleensä käyn läpi tärkeimpien henkilöiden taustat. Jos näistä löytyy jotain epäilyttävää, niin se on tietysti heti syy mennä analyysissä syvemmälle. Ei kannata jättää mitään sattuman varaan eli kannattaa lähtökohtaisesti ottaa kaikki asiat huomioon ja kiinnostua kaikesta mahdollisesta.
Kirjallisuus ja tutkimukset
Loput ajasta meneekin tähän. Aivan ensimmäiseksi luon exceliin välilehdet jokaiselle kehityskohteelle ja näihin kokoan tiedot kaikista niihin liittyvistä kliinisistä ja joskus myös prekliinisistä tutkimuksista sekä sellaisten lääkkeiden kliinisistä tutkimuksista, jotka muistuttavat läheisesti analyysin kohdetta. Tässäkin pitää olla tarkka ja systemaattinen eli kaikki pitää kirjata ja analysoida lääkkeen kemiallisista ominaisuuksista kliinisten tutkimusten tilastollisiin menetelmiin asti.
Kannattaa ottaa kaikista kliinisistä tutkimuksista aina vähintään olennainen data ulos (primary endpoint -data) exceliin ja analysoida sitä itse ja vertailla dataa tutkimusten välillä. Pitäisi löytää jokin punainen lanka eli mitä tietylle vastemuuttujalle on yleensä tapahtunut tutkimuksissa ja onko jotain olennaisia poikkeuksia.
Kliinisistä tutkimuksista yleensäkin pitää kaivaa kaikki mahdolliset tiedot ylös, mitkä voi vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen. Tutkimusasetelma, mittausmenetelmät ja datan analysointi, kaikki tulee kirjata tarkasti ylös. Jos meneillään olevan tutkimuksen lääkkeellä, jonka tulosta ennustetaan, on tehty joskus aiemmin vastaavia tutkimuksia, niin näistä pitää ehdottomasti kaivaa data ja sen avulla pitää simuloida, miten tälle tutkimukselle olisi käynyt, jos olosuhteet olisivat olleet täsmälleen samat, kuin nykyisessä tutkimuksessa. Esimerkiksi jos jonkun toisen yhtiön tekemässä tutkimuksessa samalle lääkkeelle oli suurempi otos, niin pitää tietysti analysoida, mikä olisi ollut tulosten tilastollinen merkitsevyys nykytutkimuksen n:lla yms.
Yleisesti ottaen ei voi kuitenkaan antaa mitään peukalosääntöjä, vaan jokaisen pitää löytää oma tyyli, miten analysoida tutkimuksia. Tämän tyylin pitäisi kuitenkin olla systemaattinen.
Sen lisäksi pitää tehdä kirjallisuus haut kaikesta olennaisesta käyttäen esim. pubmedia ja kemiallisten omianaisuuksien suhteen puhchemia. Laitan yleensä kirjallisuushakujen tulokset exceliin ja selaan kaikki läpi. Selatessa merkitsen lähinnä aiheen ja relevanssin tason numeroasteikolla. Luettavaksi menee yleensä 20-30 % haun tutkimuksista.
Olennaista on tietysti myös käydä läpi, miten lääkkeen kohdesairautta nykyään hoidetaan jos hoidetaan ja katsoa syrjäyttävät perustelut, jos uusi lääke sattuu pääsemään markkinoille. Tässäkin pitää olla tarkkana eli mitä seikkoja hoitosuosituksissa varsinaisesti katsotaan.
Joka tapauksessa tutkimusten analyysin tuloksena pitäisi saada lukuarvo, millä todennäköisyydellä tarkastelun alla oleva tutkimus saavuttaa primary endpointit. Tällä saadaan ehkä hyvällä tuurilla 90 % varmuus. Jos ei saada, niin pitää siirtyä seuraavaan yhtiöön.
Biokemialliset seikat
Jos aiemmasta kohdasta saadaan riittävän hyvä varmuus, niin itse haluan vielä täyden varmuuden ottamalla huomioon biokemialliset seikat. Tässä pitää siis pureutua pintaa syvemmälle siihen, miten lääke oikeasti toimii ja pohtia näiden todenmukaisuutta. Jaetaan siis lääkkeen toiminta elimistössä eri vaiheisiin ja sen jälkeen peilataan jokaista vaihetta lääkkeen kemiallisiin farmakodynaamisiin ja -kineettisiin ominaisuuksiin. Näissäkin jokaiselle vaiheelle tulisi saada jokin todennäköisyys. Tämä voisi yksinkertaistettuna näyttää esimerkiksi tältä:
1, Lääkeaine ei hajoa ruoansulatuskanavassa --> tn=1
2, Lääkeaine imeytyy riittävästi ruoansulatuskanavassa eli riittävä biologinen hyötysuhde --> tn=0,8
3, Lääkeaine läpäisee veri-aivoesteen riittävän hyvin (jos vaikutuspaikka on aivoissa) --> tn=0,75
4, Lääkeaineen affiniteetti kohde-reseptoriin on riittävän suuri kliinisesti merkityksellisen vasteen aikaansaamiseen --> tn = 0,6
Kaikki nuo kohdat voidaan melko tarkasti arvioida, jos on olemassa tarpeeksi pre-kliinistä tutkimusta lääkkeestä. Todennäköisyyksien tuloista saadaan luonnollisesti kokonaistodennäköisyys eli tässä tapauksessa 0,216. Jos kliinisten tutkimusten tilastollisen analyysin valossa todennäköisyys saavuutta primary endpointit oli vaikkapa 0,8, niin nyt todennäköisyys, että tutkimus menee läpi, putoaa arvoon 0,173.
Odotusarvo
Tämän jälkeen mennään optiomarkkinoille katsomaan, onko tarjolla positiivista odotusarvoa. Yleensä tuskin on. Jos otetaan em. esimerkki eli osakekurssi on 20 ja ATM-straddle on 5+6, niin se tarkoittaisi sitä, että atm putin ostamalla tuotto on tutkimuksen epäonnistuessa parhaimmillaan 6 dollaria ja tappio onnistuessa aina 5 dollaria. Odotusarvo olisi siis voimakkaasti positiivinen. Tällaiset tilanteet ovat erittäin harvinaisia ja edes puoleen tuollaisesta odotusarvosta pääsee ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Toki ongelma on myös aina se, että koskaan et voi tietää eksaktia vastausta. Siksi on tärkeää tilastoida omaa analyysiä ja markkinoiden reaktioita aina ylös, myös niiden yhtiöiden kohdalla, joissa treidejä ei asettanut. Muutenhan hyvä analyysi menee hukkaan. Pitkässä juoksussa kun dataa alkaa kertyä, pääsee näkemään oman osumatarkkuuden ja pystyy ehkä hiomaan sitä hieman paremmaksi.
Lopuksi
Kuten huomaatte, homma muistuttaa aika pitkälti tieteellisen salapoliisin työtä. Yritin esittää asiat mahdollisimman yksinkertaistettuna, mutta liika yksinkertaistaminen ei ole ehkä soveliasta. Yhden firman, jolla on 1-3 kehityskohdetta, täydelliseen analysointiin menee aikaa ehkä 100-150 tuntia. Alle 10:ssä tunnissa yleensä näkee, kannattaako enää jatkaa pidemmälle. Homma on siis kokopäivätyötä, mutta mun mielestä ihan hauskaa ja joskus myös palkitsevaa sellaista.
Lähes varmoja kohteita löytää ehkä 1-2 vuodessa ja noin yleisesti edes bettaamisen arvoisia kohteita ehkä joka toinen kuukausi, mutta uskon, että kun tässä hommassa kehittyy ja materiaalia ja tietoa alkaa kertyä, niin voidaan tuplata nuo määrät. Tälle vuodelle olen ehtinyt tsekata vain 7 firmaa, joista yhdessä oli järkeä lähteä raapimaan hieman pintaa syvemmältä. Mitään ei ole siis löytynyt. Jos löytyy, niin heitän kyllä perusteellista analyysiä tänne.
Toki homma voi joskus kääntyä myös toiseen suuntaan eli sijoittajat alihinnoittelevat yhtiön todennäköisyyden saavuttaa primary endpointteja. Tämä on kuitenkin mun mielestä lähtökohtaisesti paljon harvinaisempaa.
Tietyissä kategorioissa epäonnistumisia tapahtuu tietysti paljon useammin kuin toisissa, mutta yleensä nää kyllä hinnoitellaan markkinoilla. Sen lisäksi kannattaa välttää isojen yhtiöiden analysointia suuremman analyytikko - ja ammattilaisseurannan vuoksi. Analyytikkoseuranta ei tietenkään välttämättä ole mikään este, etteikö itse voisi löytää edgeä, mutta kannatttaa nyt vähintäänkin katsoa, millaisia analyytikoita firmoja seuraa.
Itse keskityn lähinnä faasi 3:n tutkimuksiin, koska niiden taustalle on ehditty saamaan riittävästi kliinisiä kokeita. Faasi 2:n analysointi vaatii jo huomattavasti enemmän työtä.
Mulla on tiettyjä kriteerejä, joiden perusteella jatkan/hylkään sen hetkisen analyysin ja näiden lista on todella pitkä. Tässä nyt muutamia yleisiä:
-Lääkkeen alkuperä (ostettu toiselta firmalta), tutkimuskohteiden spesifi targetointi taustatietojen perusteella, tutkimuksissa hukataan paljon potilaita matkan varrella, primary endpointit muuttuu kesken tutkimuksen, yleiset metodologiset ongelmat (harvinaisia), pintapuolisesti iso riski harhalle, maantietellinen poikkeavuus tutkimusten välillä, iso hajonta inkluusio/ekskluusio -kriteereissä tutkimusten välillä, aiemmat tutkimukset julkaistu "huonoissa" lehdissä, tutkijoiden taustat hämärät jne.
Resursseja
Lopuksi vielä muutamia hyviä resursseja em. lisäksi:
Kannattaa myös tutustua Martin Shkrelin videosarjaan clinical trialin analysoinnista. Tää tyyppi on ammattilainen ja käy aika hyvin vaihevaiheelta läpi yhden oikean esimerkin Axovanista (jossa lopputulos sattuu vielä osumaan oikein). Tässä eka osa: https://www.youtube.com/watch?v=amq4SzYDc34
Moi! Kuulostaa jännältä ja jopa oudolta, että noinkin helpolla kuin mitä edellä esität, voisi löytää noin räikeitä epäkohtia lääkkeiden toimivuudessa tai virheitä tutkimusasetelmissa. Näin tuulipuku ja wikipedialääkärintakki päällä voisin kuvitella, että lääkkeitä kehittelevät alan huiput, jolloin kyseiset asiat olisi jo otettu huomioon? Vai menikö minulta joku oleellinen pointti ohi tässä koko jutussa?
Toinen kysymys: Onko sulla mielipidettä pharma-osakkeiden lähitulevaisuuden ja lähimenneisyyden kehityksestä kokonaisuudessaan? Mitä ajatuksia herättää esim. seligsonin top 25 pharmaceuticals rahaston osakkeet/kehitys viime aikoina?
Moi! Kuulostaa jännältä ja jopa oudolta, että noinkin helpolla kuin mitä edellä esität, voisi löytää noin räikeitä epäkohtia lääkkeiden toimivuudessa tai virheitä tutkimusasetelmissa. Näin tuulipuku ja wikipedialääkärintakki päällä voisin kuvitella, että lääkkeitä kehittelevät alan huiput, jolloin kyseiset asiat olisi jo otettu huomioon? Vai menikö minulta joku oleellinen pointti ohi tässä koko jutussa?
En tiedä menikö turhan paljon yksinkertaistamiseksi, mutta helppoa ei missään tapauksessa ole. Epäkohdat harvoin ovat räikeitä, tai jos ovat, niin ne on yleensä kyllä hinnoiteltu markkinoilla. Jos tunnin analysoinnin jälkeen näkee jotain poikkeavaa, niin voi olla varma, että se on otettu markkinoilla huomioon. Siksi olennaista on keskittyä nimenomaan niihin pieniin ja huomaamattomiin juttuihin, ja kun näitä alkaa kertyä, niin vaikutus voi olla suuri.
Lääkkeiden kehittäjät ovat kyllä maailman huippuja, mutta siitä huolimatta vain noin 10 % kliiniseen vaiheeseen saapuvista lääkkeistä menee putken toisesta päästä läpi. Kannattaa kuitenkin ymmärtää, että lääkkeitä kehittävillä firmoilla voi olla vaikka minkälaisia motiiveja viedä tutkimusta eteenpäin, vaikka tiedostettaisiin, että on alhainen onnistumisprosentti. Kun tutkimusta saa tehdä muiden rahoilla, niin riski kannattaa aina ottaa, vaikka todennäköisyydet olisivat pienet.
Mun kokemusten mukaan noin 10-20 % näistä epäonnistuneista projekteista on mahdollista ennakoida melko hyvällä varmuudella etukäteen ja niissä ehkä 20 %:ssa tapauksista markkina on hinnoitellut osakkeen mulle riittävällä turvamarginaalilla väärin todennäköisyyksiin nähden. Tästä kun alkaa laskemaan, niin saa tehdä tosiaan aivan valtavan työmäärään, että löytää yhtään mitään. Kai se työnteon lisäksi vaatii myös jonkinlaista luovuutta ja periksiantamatonta uteliaisuutta näitä asioita kohtaan, jota harvalla on. En usko, että kovinkaan moni biotecheihin/pharmaan sijoittava käy läpi satoja tutkimuspapereita ennen jokaista sijoituspäätöstä, vaan päätös tehdään yleensä tarinoiden tai muiden analyysien perusteella.
Kannattaa tosiaan katsoa tuo Martin Shkrelin videosarja Axovantista, siinä näytetään melko hyvin vähän samankaltainen prosessi, jota itsekin noudatan. Havainnollistaa hieman mitä haen takaa.
peesaaja kirjoitti:
Onko sulla mielipidettä pharma-osakkeiden lähitulevaisuuden ja lähimenneisyyden kehityksestä kokonaisuudessaan? Mitä ajatuksia herättää esim. seligsonin top 25 pharmaceuticals rahaston osakkeet/kehitys viime aikoina?
En isoja yhtiöitä ihan hirveästi seuraa, mutta viimevuodet alaa on varjostanut muutaman ison projektin epäonnistuminen, regulaatio-ongelmat (varsinkin lääkkeiden hintaregulaatio) ,USA:n opioidikriisi. ja ehkä myös biosimilaarien tuleminen markkinoille. Tällä hetkellä varmaan merkityksellisin seurattava asia on nimenomaan poliitiikan kehittyminen hintojen suhteen. Lääkkeiden hinnat on nousseet aivan valtavalla vauhdilla, mikä on tietysti luonut poliitikoille painetta tehdä asialle jotain. Mulle on aika mahdoton arvioida millaista ratkaisua tuolta voisi odottaa, kun en niin tiivistii ole seurannut: http://money.cnn.com/2018/01/31/investing/trump-state-of-the-union-drug…
Olipa mielenkiintoinen päivä! Laitoin eilen sunnuntaina mun blogin "sisäpiiriin" sähköpostilistalle vähän mietteitä tulevista viikoista ja viime viikon tapahtumista otsikolla "Onko osakemarkkinoiden korjaus vihdoinkin alkamassa". Täytyy kyllä sanoa, että aika onnekas ajoitus tältä uutiskirjeeltä, toivottavasti jengi ei oikeasti ajattele, että mulla olis mitään hajua siitä, mihin markkinat on menossa :D
Lyhyesti perjantain työllisyysdatasta ja markkinaliikkeistä
Perjantain työllisyystilasto näytti otsikoissa inflaation merkkejä ja samoin markkinareaktio korkoihin, mutta sitten kun tätä raporttia kävi tarkemmin läpi, niin paljastuikin, että AHE (average hourly earnings) nousu perustuikin vain työtuntien määrän laskuun.
Eli viikkotasolla ansiot itseasiassa laski
Sitten kun katsotaan markkinareaktiota osakkeissa, niin mun mielestä toi oli aluksi reaktio nimenomaan korkoliikkeeseen ja työllisyysraportin headlineihin, mutta päivän päätteeksi kyse oli enemmänkin panikoinnista, kuin korkoliikkeistä. Ainakin kun katsoo mitkä sektorit liikku alas, niin perjantaina nimenomaan korkoherkät sektorit oli markkinaa vähemmän laskussa päivän päätteeksi:
Ja mun mielestä tätä ajatusmallia testattiin nyt maanantaina ihan käytännössä. Korot eivät olleet eikä ole perimmäinen syy osakkeiden korjausliikkeelle, vaan korkeintaan sen korjausliikkeen aikaansaaja. Näitä toki voi loputtomiin spekuloida, että mikä sen todella aiheutti. Ehkä se onkin jokin pinnan alla kytevä juttu, josta me ei vielä tiedetä.
Tämä ei joka tapauksessa tarkoita sitä, etteikö korot voisi nousta, vaikka inflaatio ei välttämättä nouse. Mulla on edelleenkin vaikea nähdä, että inflaatio olisi tulossa. Tästä syystä mulla on ollut biasoituma, että korot eivät voi liiemmin nousta.
En ole palaamassa pitkiin korkoihin, tosin en ole niitä shorttaamassakaan
Se homma mitä en ole tässä siis kunnolla sisäistänyt, on se, että korkojen taso on joka tapauksessa kuplassa, eikä korkojen nousu tarvitse välttämättä edes inflaatiota. Väitän, että olen ollut huomaavinani tämän siitä, miten voimakkaita markkinoiden reaktiot on koroissa ylöspäin, mutta usein taas alaspäin reaktiot jäävät aika laimeiksi. Tämä ei tietenkään ole mikään tieteellinen observaatio, vaan ihan fiilispohjainen tunne (joihin ei ehkä aina kannata luottaa, mutta tässä haluan luottaa).
Alan nyt ehkä paremmin nähdä sen, että voin olla ihan 100% oikeassa inflaation suhteen ja silti voin hävitä rahaa ja tsäännssi isolle voitolle on häviävän pieni. Ehkä tässä nyt on ruvennut ajattelmaan, josko se asymmetria olisi sittenkin niissä koroissa nimenomaan ylöspäin.
No, johtopäätöksenä tästä, että en halua juuri nyt ottaa mitään näkemystä pitkiin korkoihin. Meinasin tänään markkinan avauksesta lisätä TLT:tä ja todennäköisesti jonkinlaista pientä pomppua ylös voi odottaa jos epävarmuus markkinoilla jatkuu. Ainakin tänään näytti kuitenkin tulevan ylös, mutta olen silti tullut siihen tulokseen, isossa kuvassa asymmetria ei suosi tätä näkemystä. En halua olla se, joka menettää sormet poimimalla pennejä liukuportaiden juurelta, vaikka joku siinä joskus on onnistunutkin.
Lisäsin shortpositioita S&P 500 -indeksiin
Sen sijaan lisäilin shortteja markkinan avauksesta aika onnekaasti suoraan Proshares S&P 500 ultrashort-ETF:llä, kun markkina oli vielä vasta 0,4% miinuksella. No päivän päätteeksi tästä tuli aika mukavaa tuottoa ja sain hilattua liukuvan stop-lossin jo reilusti voiton puolelle. Positio kuitenkin edelleen päällä. Optioita en halunnu S&P 500:een ostaa, koska mun mielestä vola siellä jo todella kallista, joten ajoituksessa pitäisi olla mestari, että tuosta voi raapia tuottoa.
High yield -indeksin (HYG) putit kuitenkin tuotti tänään aika mukavasti noin 15-30 % nousua riippuen vähän minkä erääntymisen putteja katsoi. Salkussa tällä hetkellä Jun/18, Jan/19 ja Jan/20 putteja. Suurin paino 2020 erääntyvissä. Tässä kohtaa ei mene kyllä ihan oppikirjan mukaan, kun nousevan volakäyrän ympäristössä pitäis ostaa nimenomaan lyhyen erääntymisen putteja tiheämmin. No, oppikirjaa en ollut avannut vielä näitä hankintoja tehdessä.
High yield -ETF:ien sisällä kytee likviditettipommi?
Tuntuu, että tässä High yield -indeksin kohdalla on vaan vahva tunne, että pinnan alla kytee pelko likviditeettikriisistä. Nykyisin tän markkinan kauppa on siirtynyt käytännössä kokonaan CDS - ja CDX -markkinalle, joten herää kysymys, kelle nää ETF:t oikein myy yksittäisten firmojen roskalainoja, kun kunnolla jysähtää. Ei niitä voi omaan taseeseenkaan kirjata, ellei Volcker rulea sitten kumota. Tästä herääkin sitten 2 kysymystä:
1, Jos näiltä roskalainoilta katoaa jälkimarkkina kokonaan, niin miten ETF:n NAV saadaan laskettua? Miten voit luottaa, että NAV on kurantti, jos kauppaa ei käydä?
2, Mikä motivaatio markkinatakaajalla on pitää ETF:n markkinahinta ja väitetty NAV toistensa lähellä, kun näiden bondien jälkimarkkina on ohut/olematon, eikä niitä voida lain takia kirjata omaan taseeseen?
Näihin kahteen kysymykseen en ainakaan itse osaa vastata. Onko täällä ETF-tietäjää paikalla, joka osaisi kertoa, miten homma hoidetaan onnistuneesti? Olen kyllä käynyt joka ikisen dokumentin läpi näistä high yield -ETF:stä ja esim. blacrockin ajatus siitä, että NAV-arbitraasi ei voi kasvaa suureksi, perustuu juurikin oletukseen siitä, että Market maker on paikalla juuri pahimpaan aikaan. Sen lisäksi on esitetty dataa, miten NAV-arbitraasi high yield-etf:ssä oli edellisessä kriisissä vain lyhytaikaista. Nykytilan ero vuoteen 2008 on kuitenkin aika merkittävä, kun katsoo miten suuria noi high yield -ETF:t tänään on. Edellisestä kriisistä ei siis voi vetää johtopäätöksiä nykytilaan.
Mulla vaan tulee tosta väkisin mieleen, että noi HYG ja JNK ETF:t voi olla melkoisia pommeja, jos tää korjaus tästä vielä syvenee. Ehkä tämä selittänee tota iv:n rajua nousua, vaikka itse indeksi liikkui vain -0,55% ? Hankala sanoa.
Joka tapauksessa kun katsoo hetken tätä kuvaajaa ja pohtii näiden korkojen järkevyyttä, niin en mä näe tässä mitään muuta vaihtoehtoa kuin suunnan ylöspäin:
Euroopassa tilanne on kans aika hullu, kun high yield treidaa 2,60 % korolla. Verratkaa nyt tätä vaikka jenkkien 10 vuoden valtionlainaan (2,72 % korko) ja miettikää onko tämä jo irrational exuberancea/markkinoiden manipulointia pahimmillaan.
Salkku on tällä hetkellä nettoshort ja käteispaino on noin 50 %, joten pitää toivoa, että korjausliike tästä syventyisi. Tiukat stop-lossit kuitenkin, varsinkin tossa S&P 500 shortissa.
Vaihdoin myös salkun kaikki eurot dollareiksi, koska mun näkemys on, että dollarissa on nyt iso riski short squeezelle.
PS: Toi S&P 500 volan päivänousu tänään oli kyllä aivan jäätävä. +116 % nousuja ei ole tainnut näkyä sitten 2008-syksyn. Tässä voi short-vol strategioilla muutama margin call kolahtaa. Mielenkiintoista katsoa euroopan reaktioita huomenna. Nikkei futuurit tätä kirjoittaessa -7,4 % ja Eurostoxx 50 -4,5 %. Taitaa tulla verilöyly.
Eihän tässä tahdo unta saada, kun on niin paljon mielenkiintoista tapahtumaa markkinoilla! Tätä kirjoittaessa Nikkei ollut jonkin aikaa auki ja -5,5% laskussa, E-mini SP hieman yli 2 % laskussa. Euro-dollari aika neutraali.
Tällä hetkellä markkinoilla puhuttaa ennenkaikkea short vol strategiat ja varsinkin short vol ETN:t, joista mm. XIV aiotaan kaiketi sulkea/likvidoida. Tämä ei ole varmaankaan mikään yllätys, kun katsoo 116 % liikettä VIX:ssä ylöspäin. Näistä short vol ETN:stä ja niiden piilevistä vaaroista (tai piileviä lähinnä niille, jotka ovat näihin sijoittaneet) on kyllä puhuttu joka puolella viimeiset 3 vuotta. XIV valui AH-markkinassa -84 %. Viimeisin noteeraus näyttää olevan 15 dollaria, mutta äskettäin julkaistu NAV on hieman päälle 4 dollaria.
Tästä herää heti kysymys, millaisia implikaatioita näillä on markkinoihin. Vaikea sanoa, mutta oletettavasti näitä volatility shorttaajia taitaa pari muutakin joutua sulkemaan toimistonsa huomenna, joten uskoisin, että markkinalasku ei todellakaan ollut tässä. Twitterissä osa jopa uumoilee, että huomenna avauksessa tulee näiden short vol -strategioiden takia avaukseen sellainen mekaaninen sell off, että oksat pois. Näistä mielipiteistä ei varmaan ole pulaa tällä hetkellä, joten jokainen valitkoon niistä itselle mieluisan.
Tässä muuten aika hyvä tiivistys "mustan maanantain" markkinamekaniikasta JPM:n Marko Kolanovicilta (Global Head of Macro Quantitative and Derivatives Strategy and Senior Analyst) jota myös Gandalfiksi kutsutaan:
"Outflows resulted from index option gamma hedging, covering of short volatility trades, and volatility targeting strategies. These technical flows, in the absence of fundamental buyers, resulted in a flash crash at ~3:10pm today. At one point, the Dow was down more than 6%, and later partially recovered. After-hours, the VIX reached 38 and futures more than doubled—it is not clear at this point how this will reflect on various short volatility products (e.g., some volatility ETPs traded down over 50% after hours).
Today’s large increase of market volatility will clearly contribute to further outflows from systematic strategies in the days ahead (volatility targeting, risk parity, CTAs, short volatility). The total amount of these outflows may add to ~$100bn, as things stand."
Jos tätä hommaa miettii jo ihan yksinkertaisesti sijoittajapsykologian kannalta, niin tän hetkisten futuurikurssien perusteella pudotaan jenkeissäkin avauksessa vähintään lokakuun tasolle. Ja kun katsoo esim. passiivisten indeksien inflow:ta lokakuun ja tammikuun välillä, niin tohon saumaan sattuu aika kiihtyvällä tahdilla kaikkien aikojen suurimmat ostot. Tuolla on siis aika paljon jengiä, jotka tulee pettymään, kun tämä sijoittaminen ei ollutkaan niin kivaa. Nyt kun koko tätä edeltänyt nousumarkkina on ollut aika pitkälti yksipuolista nousua ilman kaksisuuntaista price discoveryä, niin vaikea nähdä tässä mitään supportia.
Ehkä myös nämä kuvaajat kertoo paljon tilanteesta:
Stop-lossit S&P 500 shorteille laukesi jo heti markkinan avattua ja hyvä niin. Noin 9 % Tuotot ehdin tuosta kuitenkin saada ja mentiin suht isolla positiolla salkkuun nähden, joten ei viitsinyt jäädä sen kummemmin katselemaan miten käy. Katoin muutenkin päivän mittaan S&P 500 futuurien liikehdintää ja sen perusteella jo oli odotettavissa vähän vastaavanlaista myös indeksiin. Oletukseni oli tällä kertaa oikea eli välillä oltiin +1 % ja välillä -1 %, päivän lopuksi +1,7 %. Eipä siis jatkunut laskumarkkna ainakaan tänään, mutta volatiliteetti edelleen säilyy koholla, eli huomenna voikin taas olla toinen ääni kellossa.
"Flash crash" on aika kuvaava termi sille, mitä maanantaina tapahtui, kuten jo tuossa aiemmassa viestissä siteerasinkin Gandalfia. Tällä perusteella ei siis ole mitään painavaa syytä odottaa, että markkinoilla olisi sen kummempaa paniikkimyyntiä ihmisten toimesta. Mutta nyt kun "normaali" volatiliteetti on taas palannut markkinoille, niin ehkä tässä voi olla isoakin heiluntaa päivästä toisen koko kevät. Hankala nähdä paluuta takaisin matalan volatiliteetin ja jatkuvan tasaisen nousun ympäristöön, nyt kun markkina on hieman pelotellut.
Otin päivästä jopa ihan erikseen euroshortin dollaria vastaan, mutta suljin sen tekniseen stoppaukseen. Otin muutenkin dollari-euron suhteen salkun takaisin neutraaliin, kun näytti siltä, että osakemarkkinoiden pudotus ei jatkunut.
Ajatuksia oli tässä alunperin: Ylimyyty dollari, treidaajien iso short positio ja mikäli epävarmuus markkinoilla jatkuisi, niin ehkä dollarilta voi edelleen odottaa turvasatamaefektiä. Lisäksi myös korkoerotus euroopan ja USA:n välillä. Toki kauppataseiden kautta asia näyttää hieman eriltä.
Olen koko syksyn ja talven seurannut Snap inc:ia mielenkiinnolla sivusta. En ole vielä lähtenyt tekemään analyysiä, mutta ajattelin ensi viikonloppuna käydä lukuja tarkemmin läpi.
Miksi mulla olis edgeä arvioida Snap inc:ia?
Tämä voi tosiaan olla samalla riski biakselle, mutta samalla myös etu: Olen käyttänyt viimeisen puolen vuoden aikana yhteensä noin 15 000 euroa SnapChat - ja Facebook/Instagram - mainontaan. Teen siis arbitraasimarkkinointia useissa eri maissa (ostan liikennettä halvemmalla kuin mitä mulle siitä maksetaan esim. liidienhankintana), joten väitän tietäväni erittäin hyvin sisältä ulos miten Snapin mainosalusta toimii ja miten se eroaa FB/IG:n mainosalustasta mainostajan näkökulmasta.
Toki en väitä etteikö markkinoilla muut tällaisia tutkis ja olettaisin jopa, että jos jollain hedge-fundilla on asetettu näiden suhteen bettejä, niin niiden on jopa itse kannattavaa tehdä testejä näillä. Joka tapauksessa mulla on aika hyvä tuntuma tästä.
Ehkä painavin syy, miksi mulla on jonkin aikaa tehnyt mieli laittaa pieni betti Snappiin on hyvin yksinkertainen: SnapChat tarjoaa mainostajalle liikennettä 75-90% halvemmalla verrattuna Facebookiin/Instagramiin ja sen lisäksi liikenne on konversioprosenteissa mitattuna noin 10-20 % laadukkaampaa.
Oon tehnyt mainontaa molemmilla em. alustoilla Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Espanjassa ja muutamia testejä myös jenkeissä. Sama ilmiö näkyy kaikkien maiden välillä, eli Snapchat on todella voimakkaasti undervalued siihen nähden, millaisia tuloksia se pystyy mainostaja-asiakkaille tarjoamaan. Esimerkiksi vaikka yks liidinkeruu-kampanja, joka mulla pyörii Ruotsissa sekä SnapChatin että Ig-stories-mainosten kautta. Tää on jo aika ääriesimerkki siitä, miten isoksi toi hintaero voi mennä. Alla on vähän tuloksia:
Ylemmässä kuvassa siis yks Snapchat-kampanja, jossa olen laittanut hintatarjoukseksi 9 senttiä per swipe (swipe = käytännössä klikkaus). Minimi bid Snapissa pitäis olla 5 senttiä, mutta jostain syystä toi kampanja vetää alle minimibidin eli neljällä sentillä per swipe (luku "ECPSU"), vaikka mulla on bid 9 sentissä! Tää on vaan käytännössä merkki siitä, että siinä kohderyhmässä jota yritän tavoittaa (noin 125 000 ihmistä) ei ole ketään muuta kilpailemassa noista "klikeistä". Tossa ei muuten olisi mitään järkeä, että Snapchat tarjoaa mulle liikennettä alle sen, mitä oon valmis siitä maksamaan. Syy miksi mulla on tossa 9 senttiä eikä 5 senttiä on vielä se, että jos laitan ton 5 senttiin, niin ton mainoksen näyttö hidastuu liikaa ja klikin (swipen) hinta putoaa 3 senttiin!
Kun katon kampanjan tulopuolella konversiota, niin Snapin kautta tuleva liikenne konvertoi mulle keskimäärin 37 senttiä per klikkaus.
Sit katotaan alempaa kuvaa samasta kampanjasta, jota näytän aika lailla samalle ruotsalaiselle kohdeyleisölle Instagramin stories-mainoksina (vastaa aikalailla SnapChattia), jossa mulla on toki vasta A/B-testi käynnissä eli haen optimaalisinta mainosta, jolle hinta/laatu-suhde on alin (huom! Snapissa ei vielä edes ole a/b-testin mahdollisuutta, koska sitä ei tarvita - liikenteestä ei nimittäin ole kilpailua). IG-stories mainoksen klikin hinta on 5 kertaa korkeampi vs. Snapchat! Samalla kuitenkin liikenteen laatu on huonompaa eli tällä hetkellä toi liikenne konvertoi keskimäärin 33 senttiä per klikki. Tällä datamäärälläkin voi jo todeta, että toi on tilastollisesti merkitsevä ero.
Nyt jos mietitte, kumpaan palveluun mun on järkevämpää syöttää mun rahat, niin totta kai Snapchattiin, koska se tarjoaa 6 kertaa paremman ROI:n! Lisäksi Snapissa ei tarvi käyttää aikaa testaamiseen, kun kilpailua ei ole vielä olemassa.
Nyt jos miettii, että kaikki muutkin mainostajat alkaa pikkuhiljaa tajuta tän saman asian, niin noi mainosrahat alkaa ohjautua FB/IG-mainonnasta Snapchatiin niin kauan, kun tää erotus on olemassa. Toki tää on tajuttu varsinkin jenkeissä, missä toi erotus ei ihan niin suurta ole kuin täällä periferiassa, mutta esim. Saksassakin ollaan aika samalla tasolla Suomi-Ruotsi-Norja-akselin kanssa tossa hintaerossa. Väitän, että tää on yks syy, miksi Snapin liikevaihto kasvoi voimakkaasti Q4:lla, koska yhä useampi tajuaa tän ja panostaa maksimibudjetilla Snappiin.
Toki tässä tulee kuitenkin muutamia ongelmia vastaan:
Snapin kohdeyleisö on pienempi, joten kohdeyleisö saturoituu mainoksiin paljon nopeammin kuin fb:ssä --> Snapin pitäisi pystyä kasvattamaan käyttäjämääriä jatkuvasti ja nimenomaan Daily active users-segmentillä. Tuntuu, että Ig-stories:n kasvu ei syö käyttäjiä pois Snäpistä, vaan ennemminkin jengi käyttää noita rinnakkain, joten Facebookin kilpailu ei välttämättä uhkaa SnapChatia ainakaan niin paljon, kuin moni sijoittaja kuvittelee.
Kilpailun lisääntyessä A/B-testaamisen merkitys tulee Snapissa kasvamaan, mutta Snapissa ei ole vielä työkalua tälle. Sen olis siis tultava tonne mainosalustalle viimeistään siinä kohtaa, kun kilpailua tulee ja swipen hinnat kaikissa kohderyhmissä lähtee nousuun.
Facebookin mainosalustalla on huomattavasti parempi tracking-pikseli toiminto sekä retargeting ja look-a-like-audience toiminnot, jotka on ihan helvetin tärkeitä esim. verkkokaupoille. Näistä SnapChatilla on lähinnä toi tracking-pikseli tullut vasta viime syksynä ja look-a-like-audience-toiminto on tosi alkeellisella tasolla.
SnapChatin feedback-optimointi on pahasti Facebookia jäljessä, mutta se ei ole ongelma - vielä
Tracking-pikseli tarkoittaa siis sitä, että jos mulla on vaikka verkkokauppa, niin pystyn träkkäämään kaikki ip-osoitteet, jotka käy mun verkkokaupassa. Asentamalla Facebookin seurantapikselin mun sivulle, se syöttää noi ip-osoitteet automaattisesti Fb:n mainostyökaluun, joten koneoppimisen avulla pystyn luomaan ns. look-a-like-audienceja eli Fb hakee samankaltaisia ihmisiä mun mainosten kohderyhmäksi, kuin mitä noi kävijät on mun verkkokaupassa. Sit pystyn toki myös syöttään Facebookille sähköpostiosoitteita, joista voi kans luoda look-a-liken tai retargetoinnin. Facebook myös optimoi kohdennusta sen perusteella, että pystyn träkkäämään niitä, ketkä ostaa mun mainoksen kautta niitä tuotteita joita mainostan.
Toki pystyn myös tekemään retargetointia täysin samoille ihmisille, eli voin kertoa facebookille, kuka on lisännyt mun verkkokaupassa vaikka tietyn tuotteen sen ostoskoriin, mutta sitten hylännyt ostoksen. Sen jälkeen pystyn retargetoimaan näitä ihmisiä mainostamalla niille juuri niitä tuotteita, joita ne oli katellu mun kaupassa.
SnapChat on tällaisessa feedback-optimoinnissa todella pahasti jäljessä Facebookia, mikä varmasti jarruttaa tiettyjen mainostajien hinkua (nimenomaan verkkokaupat) siirtyä käyttään enemmän rahaa Snappiin. Tällä logiikalla on siis täysin perusteltua, että Snapchatissa liikenteen hinta on hieman edullisempaa.
Evan spiegel oli muuten aika pitkään sitä mieltä, että toi FB:n tapa tehdä tota feedback-optimointia, on creepyä ja ne haluaa tehdä perinteisempää mainontaa. No nyt viime vuoden lopulla tonne saatiin kuitenkin toi tracking-pikseli. En oo sitä itse vielä käyttänyt, mutta en oo kovin paljon kehuja kuullut/lukenut siitä.
Eteenpäin kuitenkin mennään ja viimeisen 2 kuukauden aikana SnapChatin mainosalustaan on tullut 3 uutta päivitystä. Ei pintapuoliesti mitään kovin suurta, mutta tuntuu, että tulokset on vaan parantuneet. Uskon, että Snapin on pakko lähteä tohon samaan hommaan kuin Facebook noiden optimointityökalujen kanssa, jos ne haluaa säilyttää kasvun ja saada isoja asiakkaita käyttään vielä enemmän rahaa.
Snapin asiakaspalvelu on paremmalla tasolla
Snapin rahankäytöstä tulee muuten mieleen, että ne on tainnut palkata ihan hemmetisti väkeä asiakaspalveluun ym. Facebookille on turha laittaa ikinä mitään viestiä/kysymystä/valitusta, koska sieltä ei todennäköisesti ihminen vastaa, vaan saat käytännössä valmiiksi kirjoitetun vastauksen. SnapChatilta vastataan kaikkiin kysymyksiin parhaimmillaan muutaman tunnnin sisällä ja käydään varsin yksityiskohtaisesti läpi, jos on esim. jotain erimielisyyksiä siitä, noudattaako joku tietty mainos ohjeita vai ei. SnapChat tuntuu olevan paljon avoimempi sen suhteen, millasta sisältöä ne haluaa mainostajien tekevän, kun taas Facebookilla on tietty ohjerunko, mutta tosiasiassa niillä on aivan omat salaiset (ymmärrettävästä syystä) kriteerit, millä ne saattaa tehdä välillä täysin mielivaltaisia päätöksiä.
Tää on tietysti ymmärrettävää, koska FB:llä on hirveä paine päästä eroon fake-newsien ym. roskan/laittomuuksien mainostajista. Fakta on kuitenkin se, että kaikki tällaset scammeja ym. mainostavat tuo FB:lle todella paljon rahaa. FB:llä on koonsa takia aika paha ongelma tässä suhteessa, mitä Snapilla ei vielä ole, enkä usko, että tulee ainakaan samassa mittakaavassa koskaan olemaan. Jos muuten kiinnostaa saada hyvä katsaus FB:n ongelmiin, niin kannattaa kuunnella tää podcast, missä Roger Mcnamee, joka oli yksi Facebookin ensivaiheen sijoittajista, selittää juttua auki: https://soundcloud.com/superinvestors/18-roger-mcnamee-on-being-in-the-…
En siis lähtökohtaisesti mikään Facebook-bear ole, uskon että ne tulee kyllä hoitaan ton asian riittävällä vakavuudella.
Numeroista nopeasti
Snapin liikevaihdon kasvu 2017 oli vähän yli 100% vs. 2016.
Käteistä on tällä hetkellä kassassa noin 2 miljardia ja burn rate on ollut noin 200 miljoonaa per kvartaali. Burn rate ei ole juurikaan kasvanut ja puheiden perusteella esim. työtekijöitä aletaan hiljalleen vähentää (ei ainakaan palkata lisää), joten en usko ton tosta enää kasvavan ensi vuoteen mennessä. Tappiota on siis helposti varaa tehdä vielä pari vuotta. Likviditeetin ja velan osalta tilanne näyttä kans erittäin turvalliselta.
Pitää käydä valuaatiota ja numeroita tarkemmin läpi viikonloppuna, mutta fundamenttien perusteella tässä tuntuu, että kasvulle ei näy mitään estettä.
En ole juurikaan lukenut, mitä muut sijoittajat tästä ajattelee ja se onkin se viimeinen homma mikä käydään sit numeroiden jälkeen läpi. Tuntuu kuitenkin pintapuolisesti, että markkinoilla on ylikorostunutta pelkoa siitä, että FB vie markkinaosuudet ja painaa tän firman alas.
Viimeisimmän tulosjulkistuksen jälkeisen rajun nousun seurauksena voi kyllä olla, että suurin osa potentiaalisesta aliarvostuksesta on jo ehtinyt kadota. Oon siis aika pahasti myöhässä tän analysoinnissa.
Toki aina pitää muistaa, että mainosbisneskin on lopulta syklinen bisnes. Jos talous kääntyy laskuun, niin on ihan selvää, että ad spend kääntyy laskuun. Ehkä tällaisessa tilanteessa tollaset hintaerot kuitenkin korostuu entistä enemmän. Lisäksi tuntuu, että SnapChat-mainoksia on paljon helpompi ajaa autopilotilla ainakin niin kauan kun hintaero Fb-mainoksiin säilyy riittävänä, joten mainostoimiston kannalta on helppo leikata kustannuksia potkimalla väkeä pihalle, koska ainakin tällä hetkellä noiden FB-mainosten hallitseminen ja kohdeyleisön tavoittamiskilpailussa pärjääminen vaatii paljon luovaa työtä ja testaamista (--> tarvit sisällöntuottajia ja data-analyytikoita).
Mielelläni avaan yksityiskohtia tarkemmin näistä alustoista, jos jollain kiinnostaa tietää, miten noi toimii ja mihin vaikka mainosten hinnat perustuu.
Mielenkiintoisia viikkoja taas takana. S&P 500:n 200 päivän liukuva keskiarvo tukitasona näyttää pitäneen eli sen suurempi korjausliike jäi näkemättä.
Mielenkiintoiset on kuitenkin ajat, kun Bofa Merrill Lynchin fund manager survey näyttää tältä:
Voimme hyvinkin nähdä vielä uudet ATH-lukemat ennen kunnon romahdusta, mutta kyllä buy-the-dip-mentaliteettia kannattaa jo alkaa hiljalleen siirtämään kohti sell-the-rallies-mentaliteettia. Tosin itse en ole tällä hetkellä juurikaan nettoshorttina ja salkun suurin short positio on edelleen...
High yield shortti
Omassa salkussa High yield ETF:n (HYG) myyntioptiot otti aika isoja nousuja helmikuun alun korjausliikkeessä, maturiteetista riippuen 20-50%, vaikka itse indeksi ei sen kummemmin lähtenyt mukaan samalla tavalla kuin osakkeet. Veikkaan, että tämä johtui short vol ETF:ien räjähtämisestä ja yleisesti pelkojen pintaan nousemisesta, niin nyt kaikkien muidenkin hieman erikoisempien ETF:ien kuten high yield etf:ien ongelmat (likviditeettionglema) alkaa nousta pinnalle ja se saa porukan hedgaamaan/ottamaan näihin näkemystä.
Siispä päätin realisoida toistaiseksi noin puolet noista HYG puteista viime viikolla ja muuttaa hieman lähestymistapaani tähän:
Shorttaamisessa tuntuu aina pätevän hyvä yleissääntö, että liian ilmiselvä (tai ei edes liian, vaan vähänkään ilmeselvä) shortti ei ole koskaan hyvä shortti, vaan päinvastoin, todennäköisesti huono shortti. Mulla henkilökohtaisesti kiinnostaa aina ensisijaisesti se mitä voin hävitä jos oon väärässä, koska ne epätodennäköiset tilanteet joita markkina ei mielestäni ole hinnoitellut, tulevat kyllä jos tulevat. 2017 vuoden alusta tähän shorttiin lähdettäessä mulla on ollut kaksi selkeää näkemystä, miten tästä positiosta voi saada voittoja irti ja ne on olleet ja on edelleen:
1, Velkasykli kääntyy. Ei ole vielä kääntynyt, mutta merkkejä on, että alkaa hiljalleen kääntyä ehkä jo tämän vuoden puolella. High yield -markkina kuitenkin reagoi näihin aika hyvin etuajassa ja lisätään tähän vielä pelkojen herääminen likviditeettiongelmasta, niin tässä voi olla parempi olla ennemmin liian ajoissa, kuin yrittää ajoittaa oikeaa kohtaa ja sitten on kuitenkin myöhässä.
2, Valtavirta tajuaa high yield -ETF:iin liittyvät onglemat --> vaikea ennustaa, mutta ei vaadi kuin yhden ETF:iin liittyvän eventin ja mediat alkavat heti rummuttaa kaikkea mitä keksivät. Helmikuun alussa näin taisi käydä ja ainakin se näkyi optioiden implisiittisissä volatiliteeteissa.
Ja se paljon tärkeämpi juttu eli, mitä voin hävitä, niin mun mielestä tässä shortissa ei carryn lisäksi ole hirveästi hävittävää, kun riskispreadit on olleet niin tiukalla jo valmiiksi.
Ainakin tähän mennessä näiden hypoteesien todenmukaisuutta ei ole kumottu. Short positio on tähän mennessä ollut erittäin asymmetrinen eli vuoden 2017 aikana olen ollut tässä enimmillään noin 7 % tappiolla ja nyt tällä hetkellä n. 35 % voitolla, vaikka mitään sen suurempaa ei ole vielä edes tapahtunut.
Toki nyt huomionarvoista on se, että tästäkin shortista on tulossa liian ilmiselvä, joten en enää halua välttämättä olla liikaa kiinni puteissa. HYG indeksin optioissa häntä kuitenkin hinnoitellaan todella hyvin eli siellä on kyllä fiksut tyypit laskeneet mitä voi pahimmillaan käydä, jos tässä porukka alkaa kunnolla panikoimaan ja käteismarkkina katoaa. Tarkoitus on siis muuttaa hieman strategiaa ja vaihtoehtoja on kaksi:
Shorttaan suoraa osakelainauksella HYG/JNK ETF:iä tai rakennan out-of-the money bear call spreadeja (myyn nykyhinnan yläpuolelta callin ja ostan hieman korkeampaa callin samassa suhteessa pitäen erotuksen itselläni). Tai sitten voin tehdä molempia.
Tällä hetkellä tuntuu, että shorttaaminen voi olla liian aikaista, mutta OTM bear call spreadit pitkällä juoksuajalla voisi toimia. Näissä aika-arvo on luonnollisesti alusta lähtien mun puolella niin kauan kun pysytellään OTM:ssä, eikä varsinaisesti tarvitse välittää volatiliteetista, kun sen melkein kokonaan neutralisoituu pois. Ja nyt kun korjauksesta on taas high yield-indekseissäkin tultu hieman ylöspäin, niin nousuun bear call spreadien ajallinen hajauttamine voisi olla ihan hyvä ratkaisu. En kuitenkaan minkään fundamentin perusteella näe, että high yield bondit tästä ottaisi riskispreadien suhteen uusia pohjia. Verouudistuksen vaikutuksetkaan ei kovin paljon taida näkyä, kun high yield bondeissa paljon tappiollisia firmoja.
Esim. 17.1.2020 erääntymisellä 87/89 call spreadi näyttää menevän kaupaksi noin 50 dollarilla, joten tossa on voitto/tappio suhde (1:3) mun mielestä aika voimakkaasti odotusarvoltaan positiivinen ja jää myös hyvin aikaa antaa fundamenttien muhia. Toki high yield bondit tyypillisesti korjauksen jälkeen korjaa takaisin ylös aika nopeasti, mutta päässä on pyörinyt suunnilleen seuraava skenaario: Odota likvideettikriisiä (bull call spreadit)--> osta pitkiä positioita valikoituihin high yield -bondeihin alihintaan, kun pahin kriisi lopulta iskee.
Olisihan se tietysti hienoa osata ajoittaa pahin crash ja ottaa isoa näkemystä puteilla, mutta noi alkaa olla kyllä aika tappiin hinnoiteltuja verrattuna siihen mitä ne oli vielä joskus kesällä eli ei enää mikään hyvä diili.
Lopuksi pari kuva-anekdoottia vielä tästä tapauksesta, mitkä värittää hieman pitemmälle, mikä tilanne tällä hetkellä High yield-markkinan osalta on:
Riskispreadien suhteen ollaan edelleen historiallisen matalalla tasolla:
Myös alimman luottoluokituksen suhteen ollaan aivan pohjalla:
En näe tässä kuin yhden suunnan ja se voi tapahtua yllättävän nopeasti. Pitääkin alkaa hahmottelemaan paremmin jonkinlaista ostosuunnitelmaa, jos ja kun se kaunis päivä vielä joskus koittaa.
Olen ollut ib:n asiakkaana jonkin aikaa. Sittemmin olen huomannut uuden toimijan optiovälittäjänä eli Tastytrade, jolle avasin myös tilin. Puljun alullepanijoina ovat mm. Tom Sosnoff ja Scott Sheridan, jotka olivat perustamassa Thinkorswimia. Sosnoff on ex market maker cboessa. Mielestäni he tuottavat erittäin mielenkiintoista tutkimusdataa, jota välittävät nettisivuillaan.
Olen ollut ib:n asiakkaana jonkin aikaa. Sittemmin olen huomannut uuden toimijan optiovälittäjänä eli Tastytrade, jolle avasin myös tilin. Puljun alullepanijoina ovat mm. Tom Sosnoff ja Scott Sheridan, jotka olivat perustamassa Thinkorswimia. Sosnoff on ex market maker cboessa. Mielestäni he tuottavat erittäin mielenkiintoista tutkimusdataa, jota välittävät nettisivuillaan.
Kiitos vinkistä! Jossain kohtaa olen aiemmin törmännyt tuohon Tastytradeen eri välittäjiä vertaillessa, mutta ollut samalla tasolla optioissa kuin IB. Nyt näyttää kuitenkin 2018 tulleen optioihin 10$ capit per leg eli tuohan tarjoaa aivan merkittävästi hintaetua IB:seen nähden! Täytyypä laittaa tili kokeiluun.
Noiden perustajien juttuja en ole hirveästi seurannut, mutta välillä aina törmännyt. Sosnoff on ilmeisesti aika isosti ollut yksi optiotreidaamisen "popularisoijia". Taustan perusteella voisi olettaa, että ihan laadukasta analyysiä tuottavat.
Tastyssä saa ilmaiset reaaliaikaiset markkinadatat jos tilillä on rahaa riittävästi eli jotain 2-3t. Siellä ei näköjään enää mene maksua optioposition sulkemisesta. Mulla ei ole vielä kokemusta tastyn käyttäjäystävällisyydestä mutta videoiden perusteella se vaikuttaa paremmalta kuin ib:n. Sit olen kuullut kommentteja että heillä olisi tehokkaampi välitys, tiedä siitä. Itse myyn lähinnä 45d spx, spy ja rut strangleja.
Tastyssä saa ilmaiset reaaliaikaiset markkinadatat jos tilillä on rahaa riittävästi eli jotain 2-3t. Siellä ei näköjään enää mene maksua optioposition sulkemisesta. Mulla ei ole vielä kokemusta tastyn käyttäjäystävällisyydestä mutta videoiden perusteella se vaikuttaa paremmalta kuin ib:n. Sit olen kuullut kommentteja että heillä olisi tehokkaampi välitys, tiedä siitä. Itse myyn lähinnä 45d spx, spy ja rut strangleja.
Tastyssä saa ilmaiset reaaliaikaiset markkinadatat jos tilillä on rahaa riittävästi eli jotain 2-3t. Siellä ei näköjään enää mene maksua optioposition sulkemisesta. Mulla ei ole vielä kokemusta tastyn käyttäjäystävällisyydestä mutta videoiden perusteella se vaikuttaa paremmalta kuin ib:n. Sit olen kuullut kommentteja että heillä olisi tehokkaampi välitys, tiedä siitä. Itse myyn lähinnä 45d spx, spy ja rut strangleja.
Toi ilmainen sulkeminen on kans kyllä iso etu. Koitin tehdä tonne hakemusta, mutta näköjään ei vielä hyväksytä jenkkien ulkopuolisten firmojen tilejä, niin pitäisi avata henk.koht tili. Täytyy vielä laittaa viestiä tonne, että onnistuuko firman nimiin, koska verotuksen kannalta ei hirveesti innosta henk.koht tiliä lähteä avamaan muuta kuin kokeilun vuoksi.
Makronäkemys - video
Olen nyt viime aikoina koittanut hahmotaa jonkinlaista kokonaiskuvaa mun makronäkemyksestä muutenkin, kuin vain jenkkien kautta. Pitää ehkä jossain vaiheessa kirjoitella tästä jotain juttua. Sain eilen illalla idean, että vois avata jenkkien näkökulmasta mun näkemystä videolle, niin tässä tää nyt sitten on: "Keskuspankit, makronäkemys ja high yield -markkina": https://www.youtube.com/watch?v=KDvIkiieJls
Pitää miettiä oisko jotain parempaa/tiivistetympää esitystapaa tolle. Luulin että olin pitänyt 30 minuutin esitelmän niin kello näytti, että 1,5 tuntia kestänyt :D Ehkä jotain toistoa ym. vois yrittää jatkossa karsia omasta esitystavasta. Suosittelen kattoon ton videon 1,25 - 1,5 x nopeutuksella. Eka puoli tuntia on yleistä höpötystä ja koitan vähän avata miten FED toimii. Sen jälkeen sit makrodataa käyn läpi.
Kaikenlainen palaute, kritiikki, kommentit on erittäin tervetullutta!
"Substanssitasolla koen, että paras osaaminen on tällä hetkellä biotech - ja lääkealalla johtuen omasta opiskelualasta ja valtavasta kiinnostuksesta tuota alaa kohtaan. Toisaalta näiden tapausten analysoiminen vie aivan valtavasti aikaa, joten se on tänä vuonna vähän jäänyt. Pitkälle harkittuja osakeomistuksiakaan en ole päässyt löytämään, kun arvostustasot on olleet jo pitkään pilvissä. Niinpä käytännön syistä kaikista näistä vaihtoehdoista jäljelle jää tällä hetkellä makrosijoittaminen, jonka opiskeluun käytän juuri nyt eniten aikaa."
Parin viime vuoden aikana on ollut tavoite laittaa henkilökohtainen osakesalkku hiljalleen lihoiksi ja siirtää varat täysin sijoitusyhtiöön. Tänään tulikin tehtyä taas hieman myyntejä ja siinä sattumalta tuli vähän muisteltua mennyttä "sijoitusuraa" ja tuottohistoriaa.
Mulla on ollut sijoituksia milloin missäkin eq-pankissa, Nordeassa, Nordnetissa, Lynxillä, Degirossa ja IB:llä, joten ongelma on se, että kokonaisvaltaista tuottohistoriaa on hankala löytää. Pisin tuottohistoria, mikä tähän hätään löytyy on Nordnetin henk.koht osakesalkusta. Tavoite olis pitää kaikki "ammattimainen" sijoitustoiminta tästä vuodesta eteenpäin sijoitusyhtiön IB tilillä, niin ehkä seuraavalle kymmenvuotiselle saa paremman träkkäyksen kokonaisuudesta. En jaksa excelseurantaankaan käyttää aikaa, vaikka niistä voisi laskea kaikkea hienoa. Mun mielestä parempi tässä vaiheessa keskittyä kaikkeen muuhun paitsi statisiikan hifistelyyn.
Taisi olla eq-pankin salkku, joka aikoinaan siirrettiin Nordnetiin, kun Nordnet osti eq-pankin. Aloitin sijoittamisen 10-11 vuotiaana ja siitä monet yleensä saa käsityksen, että olisin saanut helvetin isot perintörahat vanhemmilta, jotka ovat aivan yhtä innoissaan sijoittamisesta kuin minä ja sitten heidän pakottamana olen sijoittanut noita rahoja.
Totuus on kuitenkin, että en ole perinyt mitään eikä mun vanhemmat ole oikeastaan millään tavalla osallistuneet tähän touhuun (muuten kuin laittamalla nimiä alle tärkeisiin papereihin silloin kun olin alle 18). Koko sijoitusharrastus lähti alunperin isoveljen innostuksesta/opastuksesta ja aloitin aivan pikkusummilla, millaisia nyt keskiluokkaisen perheen lapselle kertyy erilaisista satunnaisista tulonlähteistä säästämällä. Toki sitten kun alkoi saada rahaa esim. lukiossa opintolainasta ja kesätöistä säästämällä, niin summatkin kasvoi.
Ekat suorat osakesijoitukset oli muistaakseni Orion, Neste, Telia ja Sanoma. Viimeisen 10 vuoden aikana salkussa on kyllä sitten pyörinyt vaikka mitä osakkeita ja kauppaa on käyty aivan liikaa ja kaupankäyntikulut on olleet suhteellisesti aivan liian isot. Siihen nähden olisi siis voinut odottaa paljon huonompaa suorittamista.
Tässä tuottohistoriaa siitä lähtien, kun täytin 13:
Keskimääräinen vuosituotto on ollut noin 11,4 % eli tuolla aikavälillä OMXH25 ja esim. DAX on biitattu niukasti, mutta sitten taas esim. Nasdaq 100 ja S&P 500 indekseille on kärsitty tappioita. Tuosta on paha mennä sanomaan onko tuollainen tuotto ollut sattuman vai ylimääräisen riskin ansiota, mutta joka tapauksessa ei voi kun olla tyytyväinen siihen nähden, että en ole tajunnut näistä asioista yhtään mitään joskus 10 vuotta sitten. Salkussa on kuitenkin ollut aika kattavasti osakkeita ympäri maailmaa, niin eipä tuosta voi oikein sanoa, että mikä olisi hyvä vertailuindeksi. Suurin paino varmaan koko historian osalta on ollut kuitenkin Helsingin pörssin osakkeissa.
Ensimmäinen osakeanalyysi: Tuotto 178 % kolmessa vuodessa
Pakko heittää tällainen lapsellinen anekdootti tähän väliin, sillä sijoitusblogilla (jonka aloitin lukiossa) on nyt jo neljäs vuosi menossa ja ihan huvikseni kaivoin ensimmäisen julkisen osakeanalyysini esiin kanadalaisesta viinintuottajasta Andrew Peller Ltd: http://www.omistajavaurastu.com/2015/03/viinintuottajan-omistajaksi.html
Tätä firmaa tuli ostettua isosti 4-5 dollarin hintaan noin 3 vuotta sitten (huom. splitti) ja nyt osake treidaa reilussa 18 dollarissa. Siis 178 % + osingot kun samaan aikaan S&P 500 on tuottanut 28 %. Toki tällaisilla yksittäistapauksilla ei saisi leijua, varsinkin kun iso osa tuotosta viimeaikoina on tullut lähinnä arvostuskertoimen paisumisesta aivan överille tasolle. Olen pari viime vuotta kevennellyt tätä nousuun ja tänäänkin otin aika reilun siivun ulos. Tämä on ollut yksi isoimmista positioistani salkussa ja samalla myös yksi isoimmista "onnistumisista". Mielestäni firma on nyt aika isosti yliarvostettu ja vielä kun ollaan syklin huipulla, niin hankala nähdä tässä mitään muuta syytä holdata osakkeita, kuin vero-optimointi.
Aina kun luen jotain vanhoja kirjoituksiani, niin sitä tulee miettineeksi miten tyhmä sitä on joskus ollut tai miten vähän silloin tiesi asiasta. Todennäköisesti luen näitäkin juttuja parin vuoden päästä täysin samalla ajatuksella. Kun kuitenkin käy läpi vaikka tuota Andrew Pellerin analyysiä, niin mun mielestä siihen kiteytyy ihan hyvin muutama perusasia, jotka yhdistyy kaikissa mun onnistuneissa sijoituksissa: Yksi niistä on systemaattinen analysointi.
Vaikka en ehkä ihan samalla tavalla lähtisi arvioimaan tänä päivänä tällaisia firmoja, niin kyllä tollasilla perusasioilla eli matala P/E,P/B ja korkea Piotroski-F-score ja tsekkaamalla muut perusasiat sekä ymmärtämällä liiketoimintaa tarpeeksi hyvin, voi päästä ihan hyviin tuloksiin.
Mun mielestä kaikki pieleen menneet päätökset/sijoitukset on sellasia, missä on heitetty liikaa fiiliksen mukaan tai lukuja vain pintapuolisesti analysoiden. Jos tänä päivänä kävisin noita viiniyhtiön silloisia lukuja uudelleen läpi, niin todennäköisesti tekisin ostopäätöksen, vaikka päätyisin lopputulokseen hieman eri tavalla. Sijoitustoiminnassani on kuitenkin aina ollut tietty systemaattisuus ja uskon, että se on melkein pakko olla, jos haluaa tehdä vuodesta toiseen hyvää tuottoa.
Lähikuukausina olisi tarkoitus avata hieman mun tuoreita shortteja General motorsiin ja Ally Financialiin, long vanadium -näkemystä (tähän liittyviä firmoja), sekä short Facebook/Long Snap inc -treidiparia. Ehkä tässä voisi myös muutaman osakeanalyysin kirjoittaa, kun on ollut pari mielenkiintoista kohdetta seurannassa.
Avasin tänään myös Tesla-shorttia hieman isommaksi ja tästä olisi tarkoitus päivitellä lähiaikoina.
Pakko heittää pieni välipoiminta itsellekin muistiin indeksoiti -kirjoitussarjan tulevia osia varten: Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) eli käytännössä siis "keskuspankkien keskuspankki" on viime viikolla julkaissut white paperin "The implications of passive investing for securities markets"https://www.bis.org/publ/qtrpdf/r_qt1803j.htm
Yksi päähuomio, joka tuosta nousee esille ja jota olen itsekin jo aiemmin pohtinut on seuraava: Mitä enemmän velkaa yhtiö laskee liikkeelle, sitä suuremman indeksipainon erilaisissa fixed income -ETF:ssä yhtiö saa johtaen siihen, että tulevaisuudessa velkaa saa tästä johtuen entistä helpommin. Huomaatteko tässä jotain ongelmaa?
Mikä minä olen sanomaan miten markkinan pitäisi toimia tai milloin markkina on tehokas, mutta ei kuulostaa kovin fiksulta ilmiöltä. Käytännössä indeksointi siis kannustaa yrityksiä ottamaan "liikaa velkaa" rahoituskanavia parantaakseen.
Toki paperissa käydään läpi aika pitkälti samoja tutkimustuloksia joita olen itsekin kirjoitussarjassani siteerannut/tulen siteeraamaan (kun jaksan/ehdin taas palata aiheen pariin) eli:
Indeksin inkluusio nostaa automaattisesti yhtiön arvostuskertoimia ja ekskluusio indeksistä laskee
Indeksointi lisää osakkeiden välistä korrelaatiota
Indeksointi saattaa lisätä markkinoiden epätehokkuuttta
Joidenkin mielestä tämän koko aiheen pohtiminen on typerä ajatus ja ajanhukkaa. Ehkä tällä ei niin suoria implikaatioita ole ainakaan omaan sijoitustoimintaani lyhyellä aikavälillä, mutta kyllä mielestäni näiden ilmiöiden ymmärtäminen voi joskus osoittautua erittäin hyödylliseksi.
Toki monissa medioissa koko asia menee liiottelun tasolle, koska ainakin vielä tällä hetkellä passiivisten ETF:ien määrä on suhteessa melko pieni koko markkinaan. Tällä hetkellä riskit koskeekin lähinnä tiettyjä sektoreita, kuten vaikka high yieldia. ETF:ien rahavirroilla (inflow/outflow) ei ole tietenkää samalla tavalla suoraa vaikutusta underlyingin hintoihin kuten mutual fundeissa on, vaan hintavaikutus riippuu täysin auktorisoitujen osapuolien (AP:t) arbitraasiaktiviteetista. Tietääkö joku 100 % varmuudella, että tällaista löytyy riittävästi vaikkapa high yield -markkinalta, kun hommat menee huonoon suuntaan? Minä en tiedä.
Jaksan edelleen ihmetellä, miten HYG-indeksin optiot hinnoittelee peräti 3,1 % todennäköisyyden sille, että nähdään vähintään 53 % pudotus 21 kuukauden sisällä nykytasosta. High yield -markkinalla noin iso pudotus on ennenkuulumaton. Ne kuuluisat paksut hännät ei ainakaan tästä jakaumasta puutu:
Avasin heti maanantaina pienen shortin Facebookiin 175 dollarin tasoilta ja tarkoitus olisi myydä lisää nousuihin. Vastaavasti avasin long position samassa suhteessa Snappiin. Tässä treidissä mun mielestä kannattaa erottaa kokonaan ne asiat, joihin mulla ei ole mitään hajua, niistä, joilla saattaa vuoden sisällä olla merkitystä. Facebook todennäköisesti jatkaa dominointia 10 vuoden tähtäimellä, tosin en ota tähän sen isommin kantaa. Snap inc taas on aivan törkeän yliarvostettu perinteisillä mittareilla (20 kertaa liikevaihto) ja toistaiseksi vieläpä tappiollinen. En siis lähtisi holdaamaan Snappia näiltä tasoilta kovin pitkäksi aikaa vaan tarkoitus on luopua Q2-Q4 aikana positiosta mielellään voitolla.
Näkemykseni perustuu puhtaasti siihen, miten olen itse havainnut hinta - ja laatutrendien kehitystä kyseisillä alustoilla. En ehdi tässä kohtaa sen speisifisemmin avata näitä, tässä viestissä olen avannut asiaa yhdellä esimerkillä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/18023#comment-18023
Vielä Q3-Q4:lla Facebook tarjosi todella hyvää valueta ja parhaimmillaan 4-5 kertaista tuottoa rahoille. Syksystä lähtien liikenteen laatu on kuitenkin alkanut jostain syystä heikentyä kauttaaltaan ja hinnat on nousseet kaksinkertaisiksi.
Kampanjat saturoituu Facebookissa huomattavasti nopeammin, välillä jopa nopeammin kuin Snapissa, vaikka kohderyhmää pitäisi olla paljon enemmän. En tiedä missä on vika, mutta saman ilmiön ovat huomanneet monet muut minuakin isommat mainostajat joiden kanssa olen asiasta käynyt keskustelua ja mitä olen muutamia raportteja lukenut. Toki alan tutkimuksiin numerot päivittyvät jäljessä, joten niillä ei ole tässä käytännössä mitään virkaa.
Snapissa taas olen havainnut päinvastaisen ilmiön. Liikenteen laatu on parempaa (konversioprosentit on kasvaneet) ja liikenne on edullisempaa. Lisäksi pienetkin kohderyhmät säilyttävät tehokkuutensa huomattavasti pidempään. Tällä hetkellä muutamat sellaiset kampanjat, jotka aiemmin olisivat kestäneet korkeintaan päiviä, pyörivät jo toista viikkoa ja tehokkuus itse asiassa vain paranee. Snap on selkeästi onnistunut viimeiaikaisissa päivityksissään.
Ongelmakohta omassa datassani on se, että suurin osa tulee USA:n ulkopuolelta. Toki tulokset vaikuttaa olevan molemmilla alustoilla suhteelisen vakaita maasta riippummatta. Tarkoitan tällä sitä, että jos vaikka Snapin kustannustaso alkaa nousta Saksassa, niin todennäköisesti sama näkyy myös Ruotsissa. Sama pätee Facebook -mainoksiin eli maiden välillä ainakin trendit korreloivat, vaikka tietysti kustannustasoissa tietyllä ajanhetkellä on paljonkin hajontaa.
Tällä hetkellä olen tehnyt mainontaa molemmilla alustoilla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Espanjassa, USA:ssa ja Kanadassa. Kaikissa maissa olen havainnut saman trendin kampanjasta riippumatta (Facebook heikkenee, Snap vahvistuu).
Epäilen siis, että tulevilla kvartaaleilla Facebook tulee näistä syistä jäämään odotuksista. Jos Q1-Q3 välillä ei ala tapahtua, niin silloin analyysini voi yksinkertaisesti todeta toimimattomaksi. Snapin taas uskon biittaavan odotukset samalla aikavälillä.
En usko, että Facebook on peruslainalaisuuksiltaan millään tavalla poikkeus mihinkään muuhun internetmainonnan kanavaan, mitä meillä on jo pidempään ollut (Googlen mainokset, Sähköpostimarkkinointi jne.). Ei ole Snapchattikaan. Toki molemmilta alustoilta löytyy kaikenlaisia hienoja retargetointi ja pikselitracking työkaluja (Facebookilta enemmän ja parempia) sekä pystytään tekemään erittäin kohdennettua mainontaa. Isossa kuvassa kuluttajat kuitenkin tottuvat mainoksiin, koska mainostajat pilaavat aina kaiken. Kun sähköposti keksitiiin, luit jokaikisen sähköpostiviestin, jonka sait ja kaikilla sähköpostimarkkinoijilla avausprosentit olivat 100 % luokkaa. Nykyään edes 50-60 % tasot on harvinaisia, koska meidän kaikkien sähköpostit on pullollaan roskaa. Toki ei tämä tarkoita, että sähköposti ei enää toimisi, se on itse asiassa edelleen yksi tehokkaimmista markkinointikanavista (tutkimusten mukaan keskimäärin 38 -kertainen ROI vuoden sisällä).
Sama koskee myös Googlen adsense -mainoksia. Jonkun yksittäisen bannerimainoksen klikkausprosentti katselukertoja kohden saattoi olla jopa kymmeniä prosentteja. Nykyään hyvä jos pääset prosentin kymmenyksiin.
Toki Facebook ja SnapChat ovat siinä poikkeus, että niiden algoritmit ottavat huomioon käyttäjäkokemuksen: Ärsyttäviä mainostajia heitetään pihalle tai niiden mainoksia ei näytetä, ainakaan niille joita mainokset ärsyttää. Siitä huolimatta saturaatiota (käyttäjät kyllästyy mainoksiin) tapahtuu ja se näkyy hinnoissa. Toki hintojen nousu on varmasti myös lisääntyneen kilpailun syytä, minkä voisi tulkita olevan hyvä asia Facebookin tuloksen kannalta (aika näyttää, miten asia on).
Vaikka Facebook -mainonta on edelleen oikein tehtynä erittäin voitollista, on sen parhaat päivät jo nähty ja seuraavaksi koittaa Snapin aikakausi. Uskon, että Facebookin kasvu lähikvartaleina ei ole niin ruusuista, mitä sen uskotaan olevan. Snapilla taas toisinpäin.
Cambridge Analytica -case on toki yksi ylimääräinen riski Facebookille, enkä usko että jää ainoaksi vastaavaksi tapaukseksi. Toki näiden merkitystä en lähde arvioimaan. Kaikki alalla olevat tietää, miten voimakas "brain hacking" -työkalu Facebookin mainosalgoritmi on ja miten helposti käyttäjistä voidaan kerätä hyvinkin yksilöityjä tietoja kustannustehokkaasti. Miten ympäröivä yhteiskunta suhtautuu tähän, kun erilaisia paljastuksia tulee, niin sitä on minun mahdoton arvioida muuten kuin, että tuskin ainakaan positiivisesti.
Harvemmin teen sijoituspäätöksiä näin. En halua mennä liian syvälle analyysiin, koska voin olla aivan hyvin väärässä. Jos seuraavat osarit antavat vahvistusta näkemykselleni, niin siinä vaiheessa kasvatan positioni merkittäväksi.
Lisäilin eilen shorttipositioita ja nyt ollaan jo vahvasti salkussa nettoshort, sillä sentimentti on nyt (toisin kuin luulin) mielestäni vaarassa kääntyä. Lisäksi olen huomannut FED:n syklisyyden taseen purkamisessa: Ensimmäisellä viikolla ei tehdä mitään. Toisella viikolla ostetaan MBS:iä ja kolmannella ja neljänellä viikolla roll-offataan isosti MBS:iä ja valtionlainoja. Nämä liikkeet näyttävät menevän myös yksi yhteen viimeisimpien markkinaliikkeiden kanssa eli tämän hetkinen lasku on alkanut aina kuun lopusta/puolivälistä.
Avasin shortin XLP:hen ja myös HYG:iin väliaikaisesti (vaikka pitkällä tähtäimellä strategia olikin credit call spreadit), sillä odotan potentiaalista isoa liikettä alas muutamien viikkojen sisällä. Jos tämäkin päivä päättyy yleisindekseissä isosti pakkaselle, niin se voi olla aika vahvaa myrkkyä markkinoille. Tässä artikkelissa on avattu hyvin, miksi pitkän aikavälin huipuista poikkeuksellisella volatiliteetilla alas tullessa hetkellistä bouncea seuraavat viikot ovat kriittisiä: http://blog.knowledgeleaderscapital.com/?p=13988
Täytyy viikonloppuna nivoa lisää ajatuksia yhteen. Vaikuttaa siltä, että deflatorinen narratiivi on taas saanut tuulta purjeisiin (korkokäyrä, raaka-aineet). Enää vain dollarin tulisi kääntyä, mutta toisaalta kauppatase - ja budjetti alijäämä voi neutraloida vaikutusta, vaikka iso dollarishortti onkin puristettavana. Korkoihin en kuitenkaan lähde longiksi, vaan pysyn neutraalina. Samoin eurodollarissa.
FB otti aika isoa heiluntaa eilen. En odottanut ihan näin isoa liikettä tuosta Cambridge Analytica -casesta, koska onhan nämä ongelmat ollut kaikilla tiedossa jo pitkään. No ei näköjään ollut, tai sitten voimakas kurssilasku on jotain tietokoneiden teknistä puuhastelua. Kuitenkin siinä vaiheessa kun yli 6 % päivänsisäinen korjausliike kääntyy positiiviseksi, en halua olla lähipäivinä shorttina. Otin shortin ulos 158 tasoilta eli ihan kohtuu tuottoa sain 175 sisääntulolle....iso kuva kuitenkin edelleen säilyy, eli haen parempaa paikkaa avata uutta shorttia.
Otitko shortin suoraan osakkeella, Long putin tai kenties jonkun erikoisemman optiovirityksen ?
Suurimmaksi osaksi suoraan osakkeella mutta muutama credit call spread 185/190 jäi vielä.
Ei mennytkään ihan niinkuin ajattelin: FB tänään -5%. No, ainakin call spread on entistä enemmän out-of-the-money, mutta kyllä lievästi vituttaa kun menin sulkemaan shortin. Toisaalta mulla on systemaattisia riskienhallintasääntöjä ja menin niiden rajoissa, joten siinä mielessä ihan oikea päätös.
Viime viikolla lisäilin isosti Tesla long putteja 310 tasoilta ja kyllä tänään vähän hymyilytti vaikka ei saisi. Osake tänään -8 % ja after hoursissa vielä 2% lisää laskua 273 asti. Syitä todennäköisesti useampia. Aivan ensimmäiseksi Moody'sin kauan odotettu downgrade B3:sta B2 luokkaan (CFR) ja unsecured senior -osa B3:sta Caa1 -luokkaan: https://www.moodys.com/research/Moodys-downgrades-Teslas-corporate-fami…
Voi toki olla puhtaasti sattumaa, mutta nimenomaan Teslan kohdalla on jostain syystä mennyt viimeisen vuoden aikana kaikki päätökset putkeen oli se sitten position avaaminen tai sulkeminen. Tässä olen toki tehnyt aivan valtavan paljon funda-analyysiä, mutta tietysti treidaaminen tapahtuu tekniseltä pohjalta. Nyt näyttää todennäköisesti merkittävä tukitaso 290 murtuneen eli lisää laskua voisi kuvitella olevan odotettavissa.
Veikkaan, että monet shorttaajat ovat odottaneet downgradea ja kurssin isompaa laskua, ennen kuin alkavat painaa kunnolla kaasua. Esim. kovan luokan short seller Marc Cohodes on todennut Teslasta, että paljon mielummin shorttaisi sitä 200 dollarin tasoilta nollaan, kuin yrittäisi lähteä hypeä vastaan 350 dollarista. Kurssilasku voi siis houkutella lisää myyntipainetta mukaan, toki short squeeze -riski voi kasvaa jos Musk vetää kanin hatusta.
Jos osakekurssi laskee merkittävästi, niin se tietysti kaventaa Teslan rahoituskanavia paljon johtaen siihen, että kurssi laskee yhä enemmän heikentäen rahoitusta yhä enemmän jne. tulee itseään ruokkiva kierre.
Teslan kohdalla on ehtinyt viimeisen 5 päivän aikana tapahtua niin paljon, että ihmettelin, miten eilinen reaktio jäi niin vaisuksi kaikista negatiivisista uutisista huolimatta. En siis yhtään ihmettele tämänpäiväistä positiivista reaktiota avaukseen. Joka tapauksessa tuli yksi vuoden suurimmista voitoista ja oli pakko realisoida jo senkin takia, että puttien osuus koko portfoliosta nousi lähelle 20 %, mikä ei missään tapauksessa ole hyvä asia. Kevensin eilen painon alle 1%:iin ja tarkoitus olisi jatkossa shortata suoraan osaketta nousuista. Katson, että 250-260 tasoilla on todennäköisesti monella shortilla lyhytaikainen targetti, kun tuohon sattuu moni tekninen indikaattori, joten ehkä näiltä tasoilta osa kotiuttaa voittoja. Teslan kurssi on kuitenkin vielä sillä tasolla, että 2,5-4 miljardin osakeanti ei vielä kovin paljon dilutoi osaketta.
Olen jo muutaman kuukauden pohtinut dollarilongin avaamista, mutta hintaliike ei ole houkutellut mukaan. Nyt näyttäisi hyvää setupia ja muutama fundamenttikin on astunut paremmin mukaan kuvioihin. En lähtökohtaisesti pidä valuuttoja hyvänä paikkana treidailla, kun volatiliteetti on niin pientä, mutta otin eilen ison longin dollariin ja olen valmis lisäämään vielä, jos hintaliike alkaa vahvistua.
Jo pitkään olen seurannut muutaman fiksun tyypin juttuja, miksi dollari saattaisi seuraavan 6-12 kk aikana nousta rajusti, koska dollarilikviditeetti eurodollarisysteemissä on laskemaan päin johtuen Trumpin verouudistuksen repatriaatio-vaikutuksista (yritykset kotiuttaa varoja takaisin jenkkeihin). Nyt tästä on saatu vahvistavaa dataa esim. TED spreadissa, joka on noussut viime aikoina:
TED spreadin nousu voi johtua joko dollarivajeesta tai kohonneesta luottoriskistä. Koska high yield -spreadit on pysyneet maltillisena alhaalla, niin luottoriskistä ei ole kyse.
Myös esimerkiksi Raoul Pal, Julian Bridgen ja viimeisimpänä Felix Zulauf RealVisionin haastattelussaan toi asiaa esiin. Varsinkin Zulauf vaikuttaa tyypiltä, jota kannattaa peesata, kun ylipäätään koko idea dollarilongista tuntuu loogiselta. En myöskään näe teknisessä kuvassa kovin suurta tappioriskiä.
Houkuttelevan tästä tekee myös se, että konsensus on kokonaan toisella puolella: Historiallisesti erittäin longina eurossa. Alla CFTC:n spekulatiiviset eurusd-positiot:
Harvemmin näkee, että konsensus on näin voimakkaasti toista mieltä, kuin monet asiantuntijat. Uskon, että pitkässä juoksussa dollari tulee heikkenemään ja longit ovat oikeassa. Sitä ennen saatamme kuitenkin nähdä todella voimakkaan dollarin nousun, joka ravistelee kaikki eurolongit pois tehden heidän treidin epämiellyttäväksi. Siinä vaiheessa, kun heikot kädet on ravisteltu pois, siirryn takaisin eurolongiksi.
Olen myös alkanut hahmottamaan paremmin muutamia virheitä disinflaatio-narratiivissa, jota pitkään syksyllä rakentelin. En ehkä vieläkään lähde Jenkkibondeja shorttaamaan, vaan uskon, että tässäkin nähdään lyhytaikainen korkojen lasku. Jossain kohtaa saatan kuitenkin astua sillekin puolelle.
Muutama treidaaja on kehunut tuota, joten päätin sitten itsekin ottaa kokeiluun. Hinta ei vaikuta ollenkaan pahalta ominaisuuksiin nähden, mutta katsotaan onko tästä mitään lisäarvoa ja laitan sitten käyttökokemuksia tulemaan. Exceliin olen tähän mennessä kirjannut kaikki treidit ja tehnyt hieman analyysiä jälkikäteen, mutta kyllähän tuo vie paljon aikaa ja on kömpelöä verrattuna näihin maksullisiin palveluihin. Päiväkirjan pitäminen on ollut kyllä erittäin hyödyllistä tähän mennessä ja ollut yksi suurimmista oppimisen lähteistä. Olen esimerkiksi huomannut paljon vikoja omassa positioiden asettelussa. Tuntuu myös, että päätöksenteko on muuttunut paljon enemmän analyyttiseksi, kun joskus saattoi tehdä huonosti harkittuja päätöksiä mututuntumalla ja ne harvemmin on olleet hyviä treidejä. Ylipäätään valikoiva muisti on petollinen oppimiselle kun muistaa vain onnistumiset, ja kaikenlaiset päiväkirjat/recordin pitäminen antaa aika armotonta dataa siitä, mikä menee päin helvettiä.
Taisi olla taas hyvä tuuri Teslan kanssa. Meinasin jopa ostaa osaketta muutaman päivän swingtreidiin, mutta nyt saa potkia itseä kun en sitä tehnyt. Olen vieläkin lyhyellä aikavälillä bullish, mutta tarkoitus olisi 300 päältä lähteä rakentamaan uudestaan shorttia jossain kohtaa. Katsellaan nyt miten liikkuu.
Tänään IB:llä varoitettiin, että huonosti saatavilla osakkeita lainaan, joten short Tesla taitaa olla tällä hetkellä aika täyteen ahdettu treidi. Ylipäätään siinä vaiheessa kun tällaisia uutisia alkaa tulla ulos, niin putit kannattaa jo myydä, ei missään nimessä ostaa: https://www.zerohedge.com/news/2018-04-03/jpm-buy-tesla-crash-puts-stoc…
Myös teknisestä näkökulmasta shortin sulkeminen 250 tasoilta oli melkein itsestäänselvä asia:
Kaunis pomppu pitkän aikavälin trendilinjasta ja liukuvista keskiarvoista. Veikkaan, että voidaan käydä reilusti yli 300, koska sentimentti vaikuttaa erittäin sitoutuneelta ja osake on isosti shortattu. Uskon kuitenkin, että ehkä jossain kohtaa trendilinjaa koetellaan taas.
Muutamia muitakin varoitusmerkkejä shorttaamista vastaan on kehittynyt. Yksi niistä on aivan valtava Tesla-viha, jota monilla foorumeilla ja Twitterissä on aistittavissa. Seeking Alphassa on kirjoittajia, joiden elämäntyö taitaa olla kaikkien mahdollisten vikojen "löytäminen" kyseisestä yhtiöstä tai Elon Muskista ja äänekkäin Tesla bear taitaa olla Stanphyl Capitalin Mark Spiegel, joka kutsuu Elon Muskia joka toisessa twiitissä "Subsidy fraud-boyksi". Toki jos on ollut shorttina Teslaan 100 dollarista asti, niin fiilis ei välttämättä ole parhaimmasta päästä, mutta mun mielestä ei vaikuta kovin ammattimaiselta jos yksi shortti pääsee tuolla tavalla ihon alle.
En itse usko siihen pahimpaan skenaarioon, mitä moni Teslabear maailailee. Firmalle varmasti löytyy ostajia, jos hinta tästä sattuisi vaikka puolittumaan ja vielä toistaiseksi osakeannilla on helppo saada paljon lisää elinaikaa. Ei ole mitenkään mahdotonta, etteikö Tesla tästä selviäisi, jos osakemarkkina pysyy vielä seuraavat 1-2 vuotta rauhallisena ja tuotteista ei paljastu mitään dramaattisia vikoja. Tuotteiden ja brändin puolesta Tesla on kuitenkin kieltämättä hyvä firma eikä tässä muuta ongelmaa mun mielestä olekaan kun valuaatio ja rahoitusriskit, jotka alkaa painaa liiketoimintaa, mitä syvemmälle osakekurssi laskee.
Otin hieman Teslan osaketta shortiksi eilen 304-305 tasoilta. Pidän stop-lossit aika tiukkoina ja säädän positiota liikkeen mukaan, tällä hetkellä 308-310 tasoilla näyttää olevan aika tiukkaa vastusta voluumiprofiilin ym. teknisten seikkojen perusteella. Uskon, että 250-270 tasoa koetellaan taas jossain kohtaa Edelleenkin näyttää, että tuotanto ei ole skaalautumassa kovinkaan kummoisesti, kun katsoo dataa: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1egcRTNt_qWpLTeyJASgQ3WoLqTZUXnG…
Tuohon taulukkoon on siis koottu kaikkea mahdollista VIN-rekisteröinneistä foorumikirjoituksiin. Jälkimmäisiin ei tietenkään pidä sokeasti luottaa, mutta jos oletetaan ihmisten käyttäytyminen jatkossa samanlaiseksi, niin antaa ihan ok kuvaa siitä, onko toimituksissa nousua vai laskua.
Dollari ei liiku mihinkään, vaikka viimeisin talousdatakin puoltaisi, että euron pitäisi heiketä. Haluaisin nähdä enemmän oikeansuuntaista liikettä ennenkuin lisään positiota.
Tesla -shortista ulos @294.3, joka oli hieman korkeampi kuin alkuperäinen target. Ihan hyvä voittoa kuitenkin taas kerran suhteessa otettuun riskiin. Innostuin tällä kertaa lyhyemmän aikavälin treidiin. Markkina tykkää käydä kauppaa tasoilla 250-265, ja 294-307 ja 330-340. En vielä usko, että lähdetään koettelemaan uutta pohjaa, joten pysyn sivussa tarkkailemassa. Mielummin avaan uuden shortin vaikka 290 tasoilta, kuin yritän pitää sellaista positiota, jossa en näe enää riski-tuottosuhteeltaan hyvää setupia.
EURO-DOLLARI
Euro-dollari näyttää taas vaihteeksi keikkaavaan, mutta saa nähdä tuleeko vielä isoa liikettä viikkotasolla. Hyvä bearish setup näyttää kuitenkin olevan rakentumassa:
Venäjä
Lisäilin salkkuun pienet positiot (noin 4%) venäjää RSX ja RSXJ ETF:ien muodossa. Mun mielestä Daytraderilla on hyvät pointit tästä omassa blogissa ja viimeisimmässä artikkelissa. Tuntuu, että varsinkin isommat instituutiot saattaa helposti yliarvoida poliittisia riskejä ja sen perusteella myydä herkemmin, kun ei haluta näyttää sijoittajille/pomolle millaisia riskejä on otettu. Ja kun tutkimustenkin mukaan arvo-osakkeilla pääsee hyvään tuottoon, niin mun mielestä ei ole mitään syytä olla sijoittamatta näihin. Kun salkun käteispaino on muutenkin korkealla, niin eipä parempiakaan kohteita ole tarjolla. RSXJ:n P/E on 9 ja P/B 1,2 ja RSX:llä P/E 10,2 ja P/B 1,02. Näissä sijoituksissa uskon, että 10 vuoden aikavälillä voi saada ihan ok-tuottoa, jos kaikista pahin skenaario ei tapahdu. Sen sijaan taas vaikka S&P 500 indeksin tuoton arvion korkeintaan nollaksi samalle 10 vuoden aikavälille, vaikka paras mahdollinen skenaario tapahtuisi. Saatanpa vielä ehkä lisäillä näihin, jos markkinaturbulenssi jatkuu.
Bitcoin
Olen mielenkiinnolla seurannut eri keskusteluita Bitcoinista ja muista kryptovaluutoista. Tässä kohtaa pakko toki sanoa, että sana kryptovaluutta on monessa kohtaa aika hämäävä, kun ennemminkin monien kryptovaluuttojen kohdalla kyse on enemmänkin alustasta kuin mistään vaihdannan/arvonsäilytyksen välineestä. Kirjoittelen tästä ehkä joskus vielä lisää ajatuksia kun ehdin, mutta ajatuksena olisi jossain kohtaa avata ehkä 0,5-1% painolla koko portfoliosta jonkinlainen "hajautettu" kryptopositio.
Bitcoin taas vaihteeksi koettelee kolmiomuodostelman breakoutia, mutta en usko, että vielä lähtee isompaan nousuun. Jotenkin tuntuu ja näyttääkin datan perusteella siltä, että nykytasoilla on vielä paljon sellaisia, jotka on syksyllä ostanut kryptoja lähinnä rikastumisen toivossa ymmärtämättä yhtään mitään mistä on kyse. Nämä on helppo ravistella pois, jos nykytasolta tulee vielä 20-30 % laskua. Sen jälkeen olisin itse valmis lähtemään mukaan eli jossain 3-5k välillä. Toki voin olla väärässäkin ja hintaliike loppujen lopuksi kertoo miten asia on. Epäilen kuitenkin, että breakout tulee tapahtumaan tästä nimenomaan alaspäin:
Sain vasta tämän vuoden alkupuolella aikaiseksi avata myös firmalle tilin IB:lle. Henk.koht -tili tuollla menee varmaan jäihin, kun en sitä enää mihinkään tarvitse. Jotenkin on sellainen fiilis, että tässä on vuosikaudet kokeillut sitä sun tätä ja oma tyyli on vasta viimeisen vuoden aikana alkanut hiljalleen löytyä. Toisaalta myös hyvät tulokset viime aikoina saattaa luoda tällaisen illuusion, kun oma mieliala on turhan taipuvainen muuttumaan niiden mukana. Tästä pitäisi tietysti yrittää oppia pois. Tarkoitus on aloittaa tavallaan puhtaalta pöydältä ja keskittää kaikki muu paitsi tietysti Helsingin pörssin kaupankäynti IB:lle. Ehkä siinä 3-5 vuoden päästä on jo tarpeeksi dataa kertomassa mikä on totuus omasta suorittamisesta.
Kun kerrankin pääsee ärsyttävästi cherrypickaamaan jotain hyvää dataa, niin pakko kai se on tehdä. Alla nyt viimeiseltä parilta kuukaudelta tuloksia, kun siirsin pääasiallisen kaupankäynnin IB:lle. Realisoituneita treidejä on tällä tilillä tullut tehtyä tähän mennessä 34 kappaletta ja positioita on tällä hetkellä 17 kappaletta. Käteispositio tässä salkussa on pysynyt koko ajan sunnnilleen 60 % tasolla. Sitten kun on 10 kertaa enemmän dataa, niin voi jo ehkä paremmin sanoa onko tuurilla ollut sormensa pelissä. Alla sinisellä siis oman salkun kumulatiivinen tuotto ja vihreällä S&P 500-indeksin kumulatiivinen tuotto sekä sitten alemmassa kuvassa päivätuottoja histogrammina.
Reilu 5 % tuotto verrattuna indeksin noin prosentin tappioon on mun mielestä ihan hyvä suoritus varsinkin kun käteispositio on niin iso ja mulla on ollut vieläpä huomattavasti pienempi volatiliteetti salkussa. Alla sitten muutamia performance-tunnuslukuja oma salkku oikeassa sarakkeessa sinisellä pohjalla ja S&P 500 vasemmassa sarakkeessa.
Alla vielä erikseen long ja short positioiden voitollisuudesta:
Jännä nähdä miten käy loppuvuonna. Tuntuu, että on tehnyt oikeita asioita ja ollut hyvin sisällä siinä pelissä mitä on milloinkin päättänyt pelata. Oppimistakin on tapahtunut valtavasti ja yritän kokoajan paremmin tiedostaa omia virheitä, missä Excel -päiväkirjan pitäminen on ollut kyllä suureksi avuksi. Paljon on vielä opittavaa ja joka päivä ymmärtää paremmin ja paremmin miten vähän oikeasti tietää asioista.
Sain vihdoin avattua firmalle tilin myös Degiroon, niin pääsee suomiosakkeita treidaamaan. Muutamia long/short -ideoita on tullut Helsingin pörssistäkin mieleen ja tarkoitus olisi luoda pieni markkinaneutraali salkku sinne.
Treideistä
Facebook
Olin jokin aika sitten shorttina Facebookiin ja olen edelleenkin isossa kuvassa. Otin kuitenkin shortit kiinni pari viikkoa sitten kun näytti ylireagoinnilta. Edelleen on 185/190 credit call spreadeja jotka erääntyy 18.5.2018. Päätin kuitenkin tällä viikolla kuitenkin ottaa täysin päinvastaisen lyhyen tähtäimen näkemyksen Facebookiin muutamasta syystä: Pessimismi on nyt huipussaan ja markkinareaktio Cambridge Analytica tapaukseen tuntuu jo ylilyönniltä lyhyellä tähtäimellä. Pidän sääntelyä tietysti isoimpana riskinä, mutta näissä asioissa menee yleisesti ottaen kauan aikaa, ennen kuin ryhdytään toimiin. Ehkä joskus kesällä vasta näksin, että jotain konkreettista alkaa tapahtua. Lisäksi tekninen kuva on kuukauden aikajänteellä kohtalaisen bullish, joten ostin debit call spreadeja 167,5/180 jotka erääntyy kesäkuun alussa. Näiden pointti on tavallaan realisoida osa jo reilusti voitollisista credit call spreadeista ja toisaalta näen juuri 185-190 tason isona vastuksena eli hyvällä tuurilla kurssi nousee seuraavana parin viikon aikana 175-180 maastoon jolloin molemmat optiopositiot tekevät sen mitä niiden pitääkin tehdä.
XLP
Olin jokin aika sitten shorttina consumer staples sektoriin XLP-ETF:n kautta, mutta nyt tuntuu loogisemmalta kääntyä longiksi. Suhteessa muuhun markkinaan XLP-sektori on kärsinyt historiallisesti katsottuna todella epätavallisia tappioita ja tyypillisesti velkasyklin loppuvaiheessa tätä seuraa merkittävä yliperformanssi muuhun markkinaan nähden. Alla XLP/SPY -suhdetta vuosien saatosta:
XLP-position lisäksi olen miettinyt, että yrittäisi poimia yksittäisiä firmoja tältä sektorilta. Yksi mielenkiintoinen tapaus nousee nopealla tarkastelulla esiin: Church & Dwight Co. Pitää tehdä tästä tarkempaa analyysiä ennen kuin otan isompaa positiota, mutta vaikuttaa lähtökohtaisesti hyvin johdetulta ja arvostustaso-laatu-suhteeltaan kohtuulliselta firmalta.
TLT -korot
Otin puhtaasti teknisestä syystä lyhyen aikavälin shortin pitkiin korkoihin eli TLT-ETF:ään noin 121 tasoilta:
Ensimäinen target tässä on 117 tasoilla mistä otan puolet voitoista ja lopullinen 114,5 tasolla. Stop-lossin olen siirtänyt 120 tasolle. Teknisen kuvan lisäksi yliipäätään talousmediassa tuntuu nyt olevan vallalla korkokäyrän-inversioajattelu/pelko. Itse en usko, että tulemme tässä velkasyklissä näkemään ainakaan negatiivista 10/2-käyrää, koska korkokäyrällä on matalien korkojen ympäristössä enemmän taipuvaisuutta olla nouseva. Inflaatioluvut saattavat myös lähiaikoina yllättää (uskon esimerkiksi öljyn ja monien muiden raaka-aineiden hinnan nousuun). Isossa kuvassa en silti ainakaan jenkkibondeihin ole pitkällä tähtäimellä vakuuttanut itseäni shortiksi.
Euro-dollari
USD-Libor korko on jatkanut nousuaan, mutta viimeisen viikon ajan tämä on selittynyt lähinnä yleisen korkotason nousulla, koska TED -spread on kääntynyt hieman laskuun. Uskon silti euro-dollarijärjestelmän dollarilikviditeetin vajeeseen 6 kk tähtäimellä ja lisäsin viime viikolla hieman eurusd-shorttia. Tekninen kuva alkaa näyttää enemmän suotuisalta sekä stop-lossien että jonkinlaisen korjauksen osalta:
Jos on pakko ryhtyä ennustajaksi, niin näkisin 1.22 rajan rikkoutuessa nopean liikkeen 1.18 tasolle, joka voi toimia tukena kun euro lähtee ottamaan seuraavaa harppausta ylös tai sitten jatketaan jopa 1.10-1.14 tasoille, mikä ei välttämättä ole mahdotonta ottaen huomioon miten iso spekulatiivinen dollarishortti markkinoilla on tällä hetkellä päällä.
Dropbox
Otin myös pienen shortin vasta listautuneeseen Dropboxiin lokakuun 20/26-debit put spreadien kautta eli jos hinta putoaa alle 20, niin tuo treidi tarjoaa voitto-tappiosuhdetta 2:1. En ole vakuuttunut kilpailueduista ja arvostustaso on aika törkeä ja tulee vieläpä ei-kovin-suotuisaan-markkinatilanteeseen. Lisäksi tekninen kuva näyttää laskua 20 tasoille.
Vanadium - ja Largo resources
Olen edelleen bullish sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä Vanadiumin hintaan. Jos kiinnostaa, niin avasin makropuolta tähän asiaan hieman tarkemmin joulukuussa tässä kommentissa: https://www.sijoitustieto.fi/comment/17220#comment-17220
Kiina tuplaa kysynnän teräksen laatukriteerien noustessa ja huhujen mukaan jo nyt moni tuottaja on kieltäytynyt myymästä nykyhinnalla varastoa, koska uskoo hinnan nousevan lähitulevaisuudessa. Kun ottaa lisäksi huomioon vaikka Intian ja muidenkin aasian maiden valtavat infrastruktuuriprojektit, niin Vanadiumin kysyntä tuskin on ainakaan laskuun lähdössä, kun taas tarjontapuolelle ei ole näköpiirissä helpotusta. Lisäksi isommalla aikavälillä näen Vanadium-akuissa suurta potentiaalia ison mittakaavaan energianvarastointiin. Vanadiumin hinta onkin viimeaikoina ollut rajussa nousussa:
Pakko vielä painottaa, että tämä on raaka-aine, jota en ole nähnyt yhdenkään raaka-aineasiantuntijan seuraavan. Tämä ala on suurelle yleisölle vielä todella tuntematon, joten isot hintanousut osakkeissa saattaa hiljalleen houkutella suurta yleisöä mukaan ja nostaa Vanadiumin profiilia merkittävästi.
Firmoja joilla ottaa tähän näkemystä ei valitettavasti ole kovin paljon tarjolla: Largo Resources, Prohphecy Development, Vanadiumcorp resource, Vanadium one energy corp ja australian vanadium limited on niitä joita olen seuraillut. Itsellä on tällä hetkellä positio ainoastaan Largo resources, joka löytyy toronton pörssistä tikkerill LRG.TO. Kyseisellä firmalla on jo olemassa olevaa kaivostoimintaa ja viimeisimmällä kvartaalilla tuloksessa on päästy ensimmäistä kertaa positiviiselle tasolle. Täytyy ajaa tarkemmat laskelmat läpi, mutta nopeita laskuja:
Yhtiön tuotantokustannus on tällä hetkellä 4.15 USD/lb. Jos oletetaan Vanadiumin pysyvän nykyisellä hintatasolla 15,5 dollarissa (mikä on mielestäni aika turhan konservatiivinen arvio), niin voittoa tulee tuosta 11,35 usd/lb. Yhtiön ohjeistus 2018 tuotannolle on 8950 -9950 tonnia ( 19.7 - 21.9 milj lb) eli tuosta laskettuna voittoa tulisi 224 - 250 miljoonaa USD eli CAD:ksi muutettuna 284 -320 miljoonaa.
Oma arvioini (sillä oletuksella, että yhtiö ei kuseta) on, että tuo tuotantotavoite on kohtuullinen, sillä joulukuussa yhtiö pääsi jo 900 tonnin kuukausituotantoon. Muita juoksevia kuluja arvion olevan vuodelle 2018 (ekstrapoloituna historiasta) noin 55 miljoonaa CAD eli tästä nettoa jäisi hyvin konservatiivisena arviona 200 miljoonaa. Kun tätä peilaa yhtiön nyky marketcappiin mikä on 995 miljoonaa, niin forward P/E 5 tällaiselle firmalle on aika naurettava riskeihin nähden. Velkaakaan ei ole liikaa, enkä näe merkittävää diluutiota enää tulevaisuudessa.
200 tonnia lisää tuotantoa kuussa ja CAPEX arvioitu 15,5 MUSD:hen kuulostaa melkein liian hyvältä diililtä. Projekti olisi valmis 12 kk kuluessa, joten 2400 vuosituotannon lisäys maksaa 10 USD:n vanadiumin hinnalla ja em. CAPEX-arvion perusteella itsensä tuplana takaisin vuodessa.
Riskit on tietysti helvetin isot. Jos yhtiö ei kuseta, niin sen lisäksi esimerkiksi poliittista riskiä löytyy kun firmalla on projekteja Brasiliassa ja luonnollisesti kaikki kaivostoimintaan liittyvät riskit kuuluvat asiaan. Mutta riskeihin nähden tässä on mun mielestä erittäin potentiaalinen ten bagger seuraavalle 2-5 vuodelle, varsinkin, jos mun näkemys Vanadiumin pysyvästä hinnannoususta osoittautuu oikeaksi.
Ostin pienen position Largo Resourcesiin viime joulukuussa ja olen tehnyt pieniä lisäyksiä uutisiin. Tarkoitus on kuitenkin pitää tämän paino alle 3 %:ssa, kun on sen verran riski sijoitus. Kurssi on tullut aika hyvin ylös ja sijoituksen arvo on tuplaantunut 4 kuukaudessa, mikä on ollut luonnollinen seuraus fundamenttien vahvistumisesta. Mun mielestä tää on silti edelleen riskeihinsä ja potentiaaliinsa nähden kohtuu aliarvostettu firma.
Teknisessä kuvassa pitkän aikavälin vastustasosta on tultu läpi aivan jäätävän isolla voluumilla. Veikkaan, että tämä on 3,5 dollarissa vuoden lopuksi, jos mitään dramaattista muutosta Vanadium-narratiivissa ei tapahdu:
Pitää katsella myös muita alan firmoja jossain kohtaa kun on aikaa. Sen verran kuitenkin täytyy sanoa, että analyysiä ei todellakaan löydy juuri mistään, ei edes amatööritasolla. Seeking alphassa on muutamia kirjoituksia joistain firmoista (kuten Prophecy development), mutta tässäkin kirjoittaja on firman CEO itse :D Ainoa analyytikko, jonka olen nähnyt puhuvan aiheesta löytyy BMO:lta: https://www.marketslant.com/article/vanadium-price-reached-8-year-high-…
Oletko muuten käynyt kauppaa ETA alueen ulkopuolisilla optioilla henkilökohtaisella tilillä ?
Kiinnostaa lähinnä oletko saanut tappioita vähentää optiokaupassa. Yrityksen kautta toki onnistuu, mutta Tuloverolaki, verottajan ohjeistus ja laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä on vähintäänkin epäselvä tämän asian osalta.
Kaleeri aiheesta joskus kirjoittikin, mutta kuullostaa oudolta ettei esim jenkkipörssiin noteraattujen yhtiöiden tai indexien optioista koituneita tappioita saisi vähentää.
Aika vähän olen tehnyt ETA-alueen ulkopuolista optiokauppaa henkilökohtaisen tilin kautta. Lähinnä jotain osakepositioiden hedgauksia ja muutamia vetoja välillä. Tappioita en ole saanut vähentää enkä ole kyllä yrittänytkään, kun tiedän ettei onnistu ja jäävät muutenki sen verran pieniksi että ei edes jaksaisi yrittää vääntää.
Niin se vain on, että verottajalla on välillä hassuja tulkintoja asioista. En kyllä keksi mitään järkevää syytä, mistä tällainen sääntö on alunperin edes keksitty. Sama taitaa päteä hinnanerosopimuksiin (CFD:t) ja joihinkin muihin ETA-alueen ulkopuolisiin johdannaisiin jos oikein muistan.
