Joukkovelkakirjalainat eli "bondit" ovat portfolion tärkeä osa, kun tarkoituksena on sijoittaa ja kasvattaa varallisuutta. Bondit ovat nimensä mukaisesti velkakirjoja, jotka ovat laskettu liikkeelle suuren yleisön saataville. Kun sijoitat bondiin, lainaat rahaa valtiolle, yhtiölle tai muulle taholle jota nimitetään velkakirjan liikkeellelaskijaksi. Liikkeellelaskija lupaa maksaa lainalle ennaltamääritetyn määrän korkoa (kuponkituotto) bondin juoksuajalle ja maksaa lainatun summan kokonaisuudessaan takaisin velan erääntyessä.
Miksi sijoittaa bondeihin?
Bondit ovat olennainen osa monen ammattimaisen sijoittajan salkkua, joka jakautuu osakkeisiin, bondeihin ja käteiseen eri painosuhteissa. Bondien osuus portfoliossa riippuu sijoittajan yksittäisista tavoitteista ja preferensseistä ottaen huomioon muun muassa riskinsietokyvyn. Esimerkiksi tunnetun amerikkalaisen sijoittajan Ray Dalion massiivisessa portfoliossa bondipainotus on 55%, osakkeissa on kiinni 30% ja 15% on sijoitettu hyödykkeisiin. Vuonna 2009 maailmanlaajuinen bondimarkkina oli noin 82 triljoonan US dollarin kokoinen, kun osakemarkkinan koko oli noin 54 triljoonaa US dollaria.
Tyypillisesti bondit maksavat korkoa kaksi kertaa vuodessa, mikä tarkoittaa sitä että ne tarjoavat tasaisen ja tarkkaan ennustettavan tulovirran. Monet sijoittavat bondeihin juuri tämän takia, ja toisaalta säilyttääkseen sijoitetun pääoman. Eläkesijoituksiaan suunnittelevan sijoittajan on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää bondien rooli osana tasapainoista sijoitusportfoliota.
Bondisijoittamisen tärkeitä tekijöitä
a) Riskiprofiili
Kaikissa sijoituksissa piilee omat riskinsä, niin myös bondeissa. Siinä missä suuren valtion (esim Saksa) bondiin on verrattaen turvallista sijoittaa, on samalla sen tuotto myös heikkoa. Epävakaan maan tai konkurssin reunalla yhtiön bondit (roskabondit, engl. junk bond) sen sijaan tarjoavat korkeaa korkotuottoa, mutta riski piilee pääoman takaisinmaksun epävarmuudessa.
b) Hinta
Bondista maksettava hinta riippuu monista tekijöistä, kuten yleisestä korkomarkkinatilanteesta, kysynnästä ja tarjonnasta, likviditeetistä, luottoluokituksesta ja juoksuajasta. Bondeja liikkeellelaskettaessa niitä normaalisti voi nk. par-hinnalla, eli 100% bondin nimellispääomasta. Jälkimarkkinoilla sen sijaan bondien hinnat vaihtelevat maailmantaloudellisen tilanteen ja edellämainittujen tekijöiden mukaan. Bondin jälkimarkkinoilta ostavan kannattaakin selvittää tarkkaan mikä bondin todellinen korko on jos ostat sen preemiolla, eli yli par-hinnan.
c) Korko
Bondit maksavat sijoittajalla korkoa (kuponkituotto) joka on normaalisti kiinteä, mutta voi koostua myös vaihtelevista koroista. Useimmista bondeista maksetaan kiinteää korkoa, joka säilyy samana bondin koko juoksuajan ja lasketaan prosentteinä bondin nimellismäärästä. Kiinteäkorkoisten bondien korko asetetaan bondia liikkeellelaskettaessa. Jos esimerkiksi sijoitat 1000 EUR bondiin jolle maksetaan 6% korkoa puolivuosittain, maksetaan sinulle 6kk välein 30€ korkoa bondin juoksuajan loppuun asti. Kun bondi erääntyy, maksetaan sinulle sijoittamasi nimellispääoma 1000 EUR takaisin.
Vaihtuvakorkoisten bondien korkoa voi olla sidottu tunnettuun markkinakorkoon, kuten LIBOR-korkoon tai muuhun vastaavan. Näissä bondeissa korko tarkistetaan ennaltamäärätyin väliajoin.
On olemassa myös nollakuponkibondeja (engl. zero coupon bonds), jotka eivät maksa korkoa lainkaan. Sijoittaja voi ostaa niitä liikkeellelaskettaessa merkittävään alennushintaan nimellispääomasta ja saa takaisin koko nimellispääoman bondin erääntyessä. Esimerkiksi 5-vuotisen nollakuponkibondin, jonka nimellisarvo on 1000 EUR, voi sijoittaja ostaa esimerkiksi 800 EUR hintaan. Bondin erääntyessä sijoittaja saa takaisin 1000 EUR eli bondin nimellispääoman, jolloin korkoa vastaavaksi tuotoksi muodostuu 200 EUR.
d) Yield (eli tuotto)
Yield kertoo bondin tuoton, kun bondista maksettava korko suhteutetaan bondista maksettavaan hintaan. Jälkimarkkinoilla bondin hinta usein poikkeaa nimellishinnasta, joten bondin yield ja korko eivät ole tässä vaiheessa samat.
Bondin yield ja siitä maksettava hinta kulkevat eri suuntiin; kun bondin hinta nousee, laskee yield, ja päinvastoin. Esimerkkinä tilanne jossa sijoittajat hakevat turvaa Saksan pitkistä bondeista laskevilla osakemarkkinoilla, jolloin bondien hinta ostohuumassa nousee ja näin ollen yield, eli bondista saatava tuotto, laskee.
e) Juoksuaika
Bondin juoksuaika on normaalisti pitkä ja täten ne ovat pitkällä horisontilla sijoittavan työkalu eivätkä niinkään sovi aktiiviseen kaupankäyntiin. Juoksuajan päätteeksi bondin nimellispääoma maksetaan sijoittajalle takaisin. Normaalisti bondien juoksuaika on 1-30v. Lyhyiden bondien kesto on 1-5v, keskipitkien 5-12v ja pitkien 12-30v.
Lyhyitä bondeja pidetään normaalisti turvallisempina, siinä nimellispääoman takaisinmaksu on suhteellisen lähitulevaisuudessa mutta lyhyide bondien tuotto on usein myös heikompaa. Pitkät bondit tarjoavat parempaa tuottoa hintavaihteluiden ja markkinariskien kompensaationa.
d) Luottoluokitukset
Bondit luokitellaan niiden riskitasojen mukaan, eli se on arvio velallisen (liikkeellelaskijan) kyvystä maksaa nimellispääoma takaisin bondin päättymispäivänä. Mitä korkeampi luottoluokitus, sitä vakaampi liikkeellelaskija on. Luottoluokitus näin ollen helpottaa bondien vertailukelpoisuutta ja kertoo niiden riskitasosta.
Luottoluokituksen asettavat luottoluokituslaitokset, kuten Moody's, Standard and Poor's ja Fitch. Niiden järjestelmät poikkeavat aavistuksen toisistaan, joten kannattaa tutustua tästä lisää.
Miten sijoittaa bondeihin?
Bondeja voi ostaa suoraan niitä liikkeellelaskettaessa tai jälkimarkkinoilta rahoituslaitoksen tai välittäjän kautta. Kannattaa ottaa siis välittäjääsi yhteys ja kysyä miten pääset parhaiten käsiksi bondikauppaan.
On olemassa myös rahastoja, jotka sijoittavat puolestasi bondeihin. Näiden etuna verrattuna yksittäiseen bondisijoitukseen on hajautus, eli rahasto sijoittaa suureen määrään erilaisia bondeja, jolloin riski luonnollisesti pienenee. Bondirahastoja on tarjolla tavallisina sijoitusrahastoina kuin myös kustannustehokkaina ETF-rahastoina, jotka seuraavat tietyn bondi-indeksin hintakehitystä pörssissä.
Bondit sijoitusportfolion osana
Monet sijoitusneuvojat vinkittävät, että mitä iäkkäämpi ja mitä lähempänä eläkeikää olet, sitä suurempi bondipainotus tulisi salkussasi olla. Bondeista on kuitenkin merkittävää etua kaikissa elämänvaiheissa:
- Bondit tarjoavat vakautta volatiileihin osakemarkkinoihin verrattuna
- Tasainen tuottovirta
- Bondit tarjoavat houkuttelevaa tuottoa pääomalle, vrt roskalainat (engl junk bonds) ja muut korkean riskin bondit
Tasapainoinen portfolio muodostuu osakkeista, bondeista ja muista sijoituskohteista järkevillä painotuksilla. Jos et ole vielä aiemmin tutustunut bondimarkkinoihin, kannattaa se nyt aloittaa samantien, sillä siellä on tarjolla monia houkuttelevia sijoituskohteita.
Kysy ja keskustele joukkovelkakirjalainoista täällä.
